Eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä pitänyt puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö näkee, että jos on valittava EU:n yhteisten haparoivien puolustushankkeiden ja pohjoismaisen yhteistyön välillä, niin vaaka kallistuu lähinaapureiden kanssa tehtävän yhteistyön puolelle.
– Se on Suomelle luontevaa. Sen kehittäminen on kannatettavampaa kuin Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan väkinäinen eteenpäin vieminen, Niinistö painottaa.
Niinistö muistuttaa, ettei pohjoismainen yhteistyökään ole aivan mutkatonta.
– Kukin kansakunta ajattelee omaa etuaan. Ruotsi ei halua puolustusliittoa Suomen kanssa. Ruotsissa maamme nähdään puskurivaltiona. Norja, Tanska ja Islanti puolestaan luottavat Natoon. Heille pohjoismainen puolustusyhteistyö näyttäytyy vain pikanttina lisänä.
– Vaikka pohjoismainen yhteistyö tulevaisuudessa edelleen syvenisi, on kansallisen puolustuksen kaikki olennaiset suorituskyvyt säilytettävä omissa käsissä, jyrisee Niinistö.
Pohjoismaisen yhteystyön plussat
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja näkee myös mahdollisuuksia pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä.
– Konkreettista hyötyä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä on saatavilla etenkin yhteisten harjoitusten, koulutuksen ja hankintojen saralta – myös kansainväliseen kriisinhallintaan liittyen, Niinistö selventää.
– NORDEFCO on käytännöllinen ja joustava rakenne yhteistyöhön: kukin maa päättää tapauskohtaisesti osallistumisesta, ja myös pienemmässä maaryhmässä voidaan edetä. Yhteistyö ei ratkaise puolustusvoimien rahoitusongelmia, emmekä me tätä kautta saa turvatakuita, mutta jos yhteistyö puolustuskykyämme hyödyttää, kannattaa sitä perussuomalaisten mielestä harjoittaa. Sitä kannattaa harjoittaa nimenomaan realistiselta win-win -pohjalta.
