LEHTIKUVA
Työeläkekuuttajat Telan teettämän kansalaiskyselyn mukaan selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa työeläkejärjestelmän keskeisiä periaatteita ja eläkkeiden riittävää tasoa. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa ja moni epäilee tulevien sukupolvien eläketurvaa. Nuoret toivovat päättäjiltä ratkaisuja, joissa eläketurvaa ei jatkuvasti heikennetä
Telan teettämä kyselytutkimus kertoo yksiselitteisesti, että suomalaiset vastustavat työeläkkeiden heikentämistä. Kaikista vastaajista 73 prosenttia oli Verianin toteuttamassa tutkimuksessa sitä mieltä, että työeläkkeiden tasoa ja eläketurvan sisältöä ei pidä enää heikentää missään tilanteessa.
Yllättäin nuoremmissakin ikäluokissa vastustus työeläkkeiden heikennyksille on merkittävää: 30–39-vuotiaista vastaajista 56 prosenttia ja alle 30-vuotiaista 57 prosenttia katsoo, ettei eläkkeitä pidä enää heikentää.
– Eläkkeiden riittävyys on suomalaisille tärkeä arvo iästä riippumatta. Tulokset viittaavat siihen, että kansalaiset odottavat työeläkejärjestelmältä vakautta, toteaa toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén Telan tiedotteessa.
Suomalaiset ovat kuitenkin huolissaan siitä, säilyvätkö järjestelmän kantavat periaatteet ja riittävä eläketurva myös tuleville sukupolville. Vastaajista 61 prosenttia pitää todennäköisenä, että työeläkkeitä heikennetään vähitellen vuoteen 2050 mennessä niin paljon, että työeläke ei enää yksinään riitä elämisen tarpeisiin.
Vastaajat pitivät tärkeänä, että työeläkkeet ovat nykymallin mukaisesti pakollinen ja yhteiseen riskinkantoon perustuva järjestelmä. Kolme neljästä vastaajasta (77 prosenttia) kannatti tätä työeläkejärjestelmän perusratkaisua.
– Suuri osa kansalaisista haluaa pitää kiinni nykyisen eläkejärjestelmän kantavista periaatteista ja eläkkeiden riittävästä tasosta. Työeläkejärjestelmän yhteinen riskinkanto näyttää olevan sellainen perusperiaate, josta ei haluta luopua. Huoli kohdistuu siihen, haluavatko ja pystyvätkö päättäjät pitämään näistä periaatteista kiinni jatkossa, Siren sanoo.
Sirén arvioi, että tuloksissa näkyvät jatkuvat erilaiset avaukset työeläkkeiden sopeuttamisesta. Ne voivat näkyä turvattomuuden tunteena ja luottamuksen laskuna. Hän nostaa erityisesti esille nuorten epäluottamuksen, joka on ollut paljon esillä mediassa.
– On syytä varoa, millaisia johtopäätöksiä luottamuksen heikentymisestä tehdään. Kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että myös nuoret toivovat päättäjiltä ratkaisuja, joissa eläketurvaa ei jatkuvasti heikennetä.
– Eläkejärjestelmän pitää olla nuorten luottamuksen arvoinen. Nuorten epäluottamusta ei pidä vähätellä eikä kuitata vakuuttelulla. Siihen pitää vastata tiedolla ja teoilla. Työeläkealan tehtävä on kertoa, miksi järjestelmään voi luottaa. Päättäjien tehtävä on osaltaan varmistaa, että siihen voi luottaa myös tulevaisuudessa, Sirén summaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kelan maksamat eläkkeet maahanmuuttajille on jälleen yksi esimerkki maahanmuuton suurista kustannuksista suomalaisille. - Suomalaisten rahat kuuluvat suomalaisille ja etenkin vaikeassa taloustilanteessa ei ole mitenkään perusteltua, että myös ulkomaalaisille kustannetaan eläkkeet, sanoo Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Elias Rosengrén.
Perussuomalaisten kansanedustajat Onni Rostila ja Teemu Keskisarja ovat jättäneet uuden toimenpidealoitteen syntyvyyden kohentamiseksi.
Hallituksen kehysriihessä linjattiin kauan kaivatusta korjauksesta Sanna Marinin hallituksen toteuttamaan ja laajalti epäreiluksi koettuun YEL-järjestelmään. Jatkossa yrittäjä saa valita mallin, jolla yrittäjän eläkemaksu määräytyy nykyistä selvemmin todellisten tulojen mukaan, minkä seurauksena monen pieni- ja keskituloisen yrittäjän eläkemaksu pienenee.
Hallituksen YEL-korjaus tuo selkeyttä ja vapautta nykyiseen yrittäjän eläkejärjestelmään, joka on koettu laajalti epäreiluksi.
Eläkekatosta keskustelun avannut keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on saanut yllättävän liittolaisen: vasemmistoliitto on täysin samoilla linjoilla ja vihreät osittain. Yhteinen linja löytyi, vaikka Keskusta on vakuutellut, että punavihreä yhteistyö ei enää maistu.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa, että maahanmuutto uhkaa heikentää Suomen eläkejärjestelmän kestävyyttä ja luo valtavan paineen julkiselle taloudelle. Ulkomailla syntyneiden lyhyet työurat ja korkea riippuvuus takuueläkkeestä kasvattavat veronmaksajien taakkaa pitkällä aikavälillä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen ihmettelee, miksi takuueläkkeiden jakautumisesta ei ole keskusteltu aiemmin laajemmin. Tällä hetkellä yli kolmasosa maksetuista takuueläkkeistä eli noin 110 miljoonaa euroa menee ulkomailla syntyneille henkilöille. Reijosen mielestä tämä asettaa suomalaiset eläkeläiset epäoikeudenmukaiseen asemaan.
Maahanmuuttajat voivat Suomessa saada täyden takuueläkkeen kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Ruotsissa täysi takuueläke edellyttää 40 vuoden asumishistoriaa. Ongelma on molemmille maille yhteinen, mutta Ruotsissa ratkaisua on edes yritetty hakea.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.
Keskustelu eläkeläisten mahdollisesta osallistumisesta valtiontalouden sopeuttamistoimiin on todella kuuma peruna. Siihen on kaksi syytä: eläkeläisten suuri lukumäärä ja keskimääräisten eläketulojen alhaisuus. Syytä olisi kääntää säästökatseet ulkomaille syydettävien miljardien perään ja julkisen sektorin kalliiden tehottomuuksien poistamiseen.
Viikon suosituimmat
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.
Ceutaan laittomasti tunkeutuneet ja sinne jääneet nuoret miehet ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, ryöstöihin ja raiskauksiin, mutta mitkään laittomuudet eivät näköjään tulijoille riitä. Nyt rikosten kohteena ovat viattomat eläimet.
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
