Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Juuso pitää vuorovapaajärjestelmää tärkeänä työkaluna vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi eläkeputken poistumisen yhteydessä.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Samalla se parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.

– Järjestelmän taustalla on tavoite, että 3—12 kuukauden vapaan jälkeen työntekijät ovat terveempiä ja jatkavat työuraansa pidempään kuin ilman mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Järjestelmällä on ollut myös erittäin myönteisiä vaikutuksia sijaisten työllistymiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.

Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin säästösyistä

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaasijaisena työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja taas voi sijaisen myötä saada uutta osaamista työyhteisöön.

– Voimassa oleva vuorotteluvapaalaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Vuorotteluvapaan ehtoja on muutettu useaan otteeseen järjestelmän olemassaolon aikana. Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin valtiontalouden säästösyistä.

– Vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettiin 180 kalenteripäivään, pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettiin ja se alennettiin samalle tasolle muiden vuorottelijoiden kanssa.

Työvoimapoliittisista palveluista paras työllistäjä

– Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuorotteluvapaa on kuitenkin kaikkien työvoimapoliittisten palvelujen joukossa paras työllistäjä. Sen vuoksi vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisikin parantaa ja järjestelmää kehittää, toteaa Juuso.

Työ- ja elinkeinoministeriö on säännöllisesti tehnyt selvityksen työvoimapoliittisten palvelujen jälkeisestä työllistymisestä. Selvityksessä tarkastellaan seitsemän eri aktiivisen työvoimapoliittisen palvelun työllistämisvaikutusta. Näitä ovat tuella työllistäminen, työvoimakoulutus, valmennukset, työ- tai koulutuskokeilut, vuorotteluvapaan sijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.

Tuoreimman selvityksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua edellä mainittujen palvelujen päättymisestä on avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ollut keskimäärin 25 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia on ollut avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.

Varteenotettava työkalu eläkeputken poistuessa

Selvityksen kohteena olleista työvoimapoliittista palveluista vuorotteluvapaasijaisuus on ollut paras työllistäjä. Kolmen kuukauden jälkeen vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisestä on 64 prosenttia henkilöistä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Noin 67 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on ollut avoimilla työmarkkinoilla 6 kuukauden kuluttua sijaisuuden päättymisestä.

– Tein eilen ministerille kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Eläkeputken poistumisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää kehittää työkaluja vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on siihen yksi varteenotettava vaihtoehto, painottaa Juuso.

Suomen Uutiset