Kansanedustaja Junnilan mukaan perussuomalaiset käyttää vahvaa vaikutusvaltaa: ”Juuri nyt kaikki puolueet asemoivat itseään suhteessa perussuomalaisiin”

Uusi kansanedustaja Vilhelm Junnila on laajasti perehtynyt työ-, eläke- ja yrityslainsäädäntöön sekä veropolitiikkaan. Junnila olisikin valmis maltillisesti keventämään ansio- ja pääomatuloverotusta. Yrittäjätaustainen kansanedustaja harmittelee sitä, että verovaroja hupenee nykyään yhä enemmän yhteiskunnan ydintehtävien ulkopuoliseen toimintaan.

Naantalilainen Vilhelm Junnila nousi toisella yrittämällään eduskuntaan Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Junnila keräsi peräti 10 788 ääntä, joten äänestäjien tuki oli erittäin vahvaa. Perussuomalaisten kaikista eduskuntaehdokkaista Junnilan äänimäärä oli kuudenneksi korkein. Perussuomalaiset menestyi Varsinais-Suomessa muutenkin hyvin nousten vaalipiirin suurimmaksi puolueeksi.

Junnila on taustaltaan yrittäjä. Hän on vaikuttanut pitkään perussuomalaisissa ja osoittanut osaamista ja aktiivisuutta aiemmin kunta- ja maakuntatasolla. Tuore kansanedustaja on myös Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja sekä Naantalin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja. Eduskunta on työympäristönä ennestään tuttu, sillä Junnila on toiminut useita vuosia muun muassa Juho Eerolan eduskunta-avustajana.

Puolueen teemat koskettavat kansaa

Junnila sanoo, että korkea äänimäärä vetää nöyräksi.

– Kyllä se tulos on ihan tukijoideni ansiota. Ehkä se kertoo myös pitkäjänteisestä työstä ja siitä, että moni tekemäni aloite tai neuvottelemani esitys on myös mennyt aiemmin päätöksenteossa läpi. Konservatiivisuuttani arvostettiin yli puoluerajojen. Olen kiitollinen äänestäjilleni.

Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa oli Junnilan mukaan osoitus siitä, että puolueen teemat koskettivat kansaa.

– Keväällä kansalaisia puhuttivat eniten maahanmuutto, hallituksen viha autoilijoita kohtaan, verotus ja sote-palvelut, mutta myös eläkkeet, uskonto ja sananvapausasiat. Puolueemme puheenjohtajan työllä oli suuri merkitys. Jussi Halla-ahon johdolla käärimme hihat, olimme aitoja ja toimimme yhdessä toinen toisiamme tukien.

Verotusta johdonmukaisempaan suuntaan

Yrittäjätaustan vuoksi Junnila on perehtynyt työ-, eläke- ja yrityslainsäädäntöön sekä veropolitiikkaan. Junnila olisikin valmis maltillisesti keventämään ansio- ja pääomatuloverotusta sekä laajemmin muuttamaan verotusta johdonmukaisempaan suuntaan.

– Korkeat veroasteet ajavat koulutetun työvoiman ulos Suomesta, muualle EU:n sisämarkkinoilla ja sitten meille esitetään älyttömyyksiä, kuten kouluttamattoman työvoiman massamaahantuloa työvoiman saatavuusharkinta poistamalla.

Junnila näkee uudistustarvetta myös arvonlisäverotuksessa, josta esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala kärsivät. Aiemmin myös muun muassa kansanedustajat Ville Tavio ja Veikko Vallin ovat esittäneet yrittäjien arvonlisäveron alarajan nostamista, joka helpottaisi pienyrittäjän mahdollisuutta työllistää itsensä ja samalla madaltaisi kynnystä ostaa palveluja yrittäjältä.

– Arvonlisäverokantoja pitäisi tarkistaa suhteessa sisämarkkinaamme. Mielestäni ongelma on siinä, että me emme tee riittävän laajaa kansainvälistä analyysia, vaan joka vaalin jälkeen mietitään nollasummapelinä miten verotulot jaetaan hallinnonalojen kesken. Emme elä missään suljetussa taloudessa, mutta verotusta käsitellään edelleen ikään kuin muuta maailmaa ei olisi olemassa, Junnila sanoo.

Kansanedustajalla on myös pehmeämpiä ajatuksia.

– Verotuksen lapsivähennys olisi hyvä keino tukea syntyvyyttä. Se hyödyttäisi ennen muuta työssäkäyviä suomalaisia perheitä koska tuki ei ulottuisi sosiaalitukien varassa eläviin monilapsisiin perheisiin, jotka ovat usein maahanmuuttajataustaisia.

Perusasiat kuntoon

Kansanedustaja harmittelee sitä, että verovaroja hupenee liikaa yhteiskunnan ydintehtävien ulkopuoliseen toimintaan, sekä valtion tasolla että kunnissa. Seurauksena voi usein olla, ettei rahaa jää riittävästi pakollisten tehtävien hoitamiseen tai niiden parantamiseen, kuten peruspalveluihin.

– Valtion tehtävä on ylläpitää sisäistä ja ulkoista turvallisuutta sekä varmistaa lakien täytäntöönpano. Nyt käytämme valtavasti resursseja täysin sekundääriseen toimintaan, kuten kehitysapuun, ideologisten kansalaisjärjestöjen rahoittamiseen ja yksilön vastuun vähentämiseen.

– Kuntatasolla luvataan kaikkea hyvää kaikille, vaikka peruspalvelut ovat retuperällä. Turku on hyvä esimerkki kunnasta, joka ei keskity ydintehtäviinsä. Velkamäärä kasvaa jatkuvasti, koska päättäjät investoivat ideologiseen ylellisyyteen, kuten funikulaariin ja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Samaan aikaan lapset joutuvat evakkoon homekouluista ja vanhukset hoitopaikoistaan, Junnila sanoo.

Kateusveroja ei tarvita

Junnila sanoo vastustavansa kaikenlaisia tavalliseen elämään kohdistuvia ideologisia haittaveroja ja kieltoja. Esimerkkinä hän mainitsee autoilijoihin kohdistuvat ideologiset verot.

– Autoilijan taakka verokertymästä on valtavan suuri. Vastustan tällaisia puhtaan ideologisia veroja, kuten veronkorotuksia polttonesteisiin, joita perustellaan ilmastosyillä.

Perintö- ja lahjaveroa kansanedustaja olisi valmis keventämään portaittain.

– Näin korkean verotuksen maassa perintö- ja lahjavero eivät ole kovin perusteltuja edes huono-osaisuuden tasaajana, koska kulutusverot huomioiden moni kansalainen maksaa elämänsä aikana kaiken moninkertaisesti.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari esitti äskettäin Twitterissä ”vaurauden tasaisempaa jakautumista.” Karin mielestä asiaa pitäisi edistää Suomessa omaisuuteen kohdistuvalla, aiempaa kovemmalla verotuksella. Näin siitäkin huolimatta, että Suomessa varallisuuserot ovat melko vähäisiä.

Käytännössä Kari tarkoittaa varallisuusveron palauttamista. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty enää vuoden 2005 jälkeen. Junnila tyrmää Karin ehdotuksen.

– Silkkaa sosialismia. Varallisuusveron kaltaiset kateusverot vain jakavat yhteiskuntaa. Meidän tulisi päinvastoin tukea eri tavoin kansalaisten ostovoimaa ja tehdä sellaista verotuspolitiikkaa, että kansalaisille jää enemmän rahaa käytettäväksi. Luotetaan ihmiseen, eikä uskota joka asiassa valtion kaikkivoipaisuuteen.

Junnilalla on vaihtoehto varallisuusverolle – kunnallinen pääomatulovero.

– Kunnallisverotus kohdistuu ansiotuloihin. Mielestäni niitä voisi keventää, jos jokin osa verokertymästä rahoitettaisiin kunnallisella pääomatuloverolla. Silloin pelkästään tai pääosin pääomatulojen varassa elävät osallistuisivat kuntien peruspalveluiden kustannuksiin ja nykyisen muotoista kunnallisveroa voisi alentaa samassa suhteessa, Junnila ehdottaa.

Laittomasti maassa olevat palautettava

Maahanmuuttopolitiikassa Junnila esittää useita kiristyksiä nykytilanteeseen nähden. Sisäministeriön mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä jopa 2 000 laittomasti maassa olevaa ulkomaalaista.

Kiireellisimpänä toimenpiteenä Junnila näkee ilman suojelun tarvetta ja laittomasti maassa olevien kotiinpaluun edistämisen.

– Laittomasti maahan tulleet siirtolaiset pitäisi yksiselitteisesti palauttaa tai sitten sopia jonkun toisen maan kanssa heidän vastaanottamisestaan, vaikka korvausta vastaan kuten Australia on tehnyt, Junnila sanoo.

Haasteita liittyy myös nykyisiin lupaehtoihin, joita yritetään muuttaa siten, että millä tahansa työverukkeella kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut muuttuisi yhteiskuntakelpoiseksi. Pääministeri Antti Rinne ilmoitti jo keväällä tv-vaalitentissä haluavansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet äkkiä töihin ja koulutukseen. Rinteen tavoite on nyt myös luettavissa hallitusohjelmasta.

– Hallitusohjelman kirjaukset vaikuttavat hyvin vaaralliselta, koska koko turvapaikkapolitiikan perustaa ollaan rapauttamassa. Näyttää kuitenkin siltä, etteivät ohjelmatyötä tehneet ole ymmärtäneet, ettei Suomi voi omalla päätöksellään muuttaa kansainvälisesti sovittuja turvapaikan ehtoja.

Maahanmuuton ongelmat tiedossa

Maahanmuuton ongelmat ja kustannukset veronmaksajille ovat kaikkien tiedossa. Toistaiseksi hallituspuolueet eivät kuitenkaan ole juuri osoittaneet halua puuttua maahanmuuton haittapuoliin.

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo puhuu usein maahanmuutosta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta ministeri näyttäisi suhtautuvan melko välinpitämättömästi maahanmuuton lieveilmiöihin.

– Eivät ne (hallituspuolueet) ymmärrä maahanmuutosta tai muuttoliikkeistä yhtään mitään, koska heidän politiikkansa sisältö on käsitellyt aivan muita kysymyksiä. Haittoja ja kustannuksia ei haluta tutkia, koska seuraukset voisivat olla yllättäviä, Junnila sanoo.

Valittiin ETYJ-valtuuskunnan johtoon

Eduskunnassa Junnila on valtiovarainvaliokunnan jäsen. Valtiovarainvaliokunnassa käsitellään muun muassa talousarviot määrärahoineen. Junnila sanoo pitävänsä valiokuntatyötä kansanedustajan tärkeimpänä tehtävänä.

– Valtiovarainvaliokunnan lisäksi olen verojaostossa, jossa käsitellään verolakeja ja hallinto- ja turvallisuusjaostossa, joka perehtyy esimerkiksi maahanmuuttoon ja poliisiasioihin. Erityisesti verojaosto on vaativa ja työläs oppipaikka ensimmäisen kauden edustajalle ja edellyttää hyvää yhteistyötä muiden puolueiden edustajien kanssa.

Kesäkuussa Junnila valittiin ensimmäisenä perussuomalaisena poliitikkona Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin Suomen delegaation puheenjohtajaksi. ETYJ on turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö, johon kuuluvat Euroopan maiden lisäksi Yhdysvallat, Kanada ja Keski-Aasian maat, joten Junnila sai hoitaakseen korkean tason tehtävän.

– Tuntuu erittäin luontevalta toimia tehtävässä, kun olen jo ennen kansanedustajuutta käynyt monilla konfliktialueilla. Minut on otettu hyvin vastaan muiden maiden toimesta ja erilaisia yhteistyökuvioita on jo suunnitteilla. Lokakuussa matkustan Marokkoon keskustelemaan maahanmuuton rajoittamisesta. Kiitän ryhmää luottamuksesta.

Useita valtiopäivätoimia

Junnila on eduskunnassa toistaiseksi tehnyt jo yhden aloitteen, kaksi kirjallista kysymystä ja käyttänyt neljä puheenvuoroa. Kansanedustaja on muun muassa esittänyt tarkennuksia lobbausrekisterin tekemiseen vaatimalla uudistamaan lobbauksen valvonnan Suomessa.

– Lobbarirekisteri on varmuudella tarpeellinen, mutta tähänkin saakka samaa on toteutettu pitkälti omavalvontana. En voi välttyä ajatukselta, että tässä valkopestään itse ongelmaa. Lobbauksen valvonta on yhteiskunnallisesti kuitenkin paljon suurempi kysymys kuin itse aiheutetun kohun liennytys.

– Jotta rekisterillä olisi minkäänlaista merkitystä, tarvitaan lobbaukselle selkeät, lainsäädännöksi asti määritellyt toimintatavat, jotka koskevat kaikkia edunvalvojia, eli nuo paljon peräänkuulutetut säännöt. Rekisterin lisäksi olisi äärimmäisen tärkeää, että eduskunta aloittaisi parlamentaarisen prosessin lobbaussääntöjen tekemiseksi, Junnila perusteli Eduskunnassa.

Kansanedustaja sanoo, että hänellä on myös kaksi valmista lakialoitetta ja yksi raakile.

– Talousarvion vuoksi en aio niitä vielä julkaista. Valtiopäivätoimet ovat minulle entuudestaan tuttuja, kun toimin kahdeksan vuotta eduskunta-avustajana, Junnila sanoo.

Matkailu avartaa

Perussuomalaiset on aloittanut eduskunnan syysistuntokauden suurimpana oppositiopuolueena. Kansanedustaja sanoo, että perussuomalaisilla on vahvaa vaikutusvaltaa myös hallituksen ulkopuolella.

– Suurimmalla oppositiopuolueella on aina vaikutusvaltaa, etenkin, kun kaikki puolueet juuri nyt asemoivat itseään suhteessa meihin. Nyt voimme myös jättää välikysymyksiä. Julkisuuden ohella voimme parhaiten vaikuttaa ahkeralla valiokuntatyöskentelyllä. Olemme kyllä siihen valmiit.

Junnila on nähnyt laajasti maailmaa. Matkoillaan hän on käynyt viidakoissa, tulivuorilla, aavikoilla, jäätiköillä ja monilla epämääräisillä rajaseuduilla. Matkakohteita ovat olleet esimerkiksi Abhasia, Itä-Timor, Sri Lankan tamilialueet, Svanetia ja Vuoristo-Karabakh.

Junnilan mukaan matkustaminen on tuonut syvyyttä myös politiikan tekemiseen.

– Kai olen perussuomalaisissa jonkinlainen ”International man of mystery.” On ollut vain hyvä tutustua muiden maiden kulttuureihin ja käydä kuplan ulkopuolella, kun nyt yritämme Suomessa välttää muualla tehdyt virheet. Lataan akkuni ulkomailla ja täällä taistelen kotiseutuni puolesta, Junnila sanoo.