
Katalaanijohtajat allekirjoittivat Katalonian itsenäisyysjulistuksen ja hyllyttivät sen toistaiseksi
Katalonian aluepresidentti Carles Puigdemont on muiden Katalonian johtajien ohella allekirjoittanut alueen itsenäisyysjulistuksen. Samalla julistuksen täytääntönpanoa lykättiin, sillä Puigdemont haluaa neuvotella itsenäistymisestä Espanjan kanssa.
Espanja on kieltäytynyt jyrkästi itsenäisyyskeskusteluista ja maan pääministeri Mariano Rajoyllä on keskiviikkona tapaaminen Ciudadanos-puolueen puheenjohtaja Albert Riveran kanssa. Rivera vaatii Katalonian autonomian peruuttamisen perustuslain 155 pykälän mukaan.
Rajoyn on määrä kertoa Katalonian tilanteesta keskiviikkoiltana.
Viikonloppuna Barcelonassa järjestettiin mielenilmaus Katalonian itsenäisyyttä vastaan. Tätä ennen kadut olivat täyttyneet lähinnä alueen itsenäisyyden kannattajista. Ciudadanosin katalonialaisen piirin johtaja Inés Arrimadas on vaatinut Espanjan perustuslain suomien valtaoikeuksien mukaan Katalonian autonomian hyllyttämistä.
Itsenäisyyttä ei vielä julistettu
Itsenäisyysjulistusta ei kuitenkaan luettu, eikä siitä äänestetty alueparlamentissa. Toimintatapa on selkeää jatkoa Espanjan ja Katalonian kiistassa. Kumpikaan osapuoli ei osoita todellista neuvotteluhalua, vaikka sitä puheissaan pitkälti kuuluttavat.
Toisaalta julistuksen pöydälle jättäminen kielii myös siitä, ettei Puigdemont välttämättä haluakaan täydellistä itsenäisyyttä. Toivelistan kärkipäässä on ollut Katalonian maksamien verojen ja vastineeksi saatujen julkisten palvelujen välisen aukon tasoittaminen.
Puigdemontin taustalla vyöryviä voimia on kuitenkin hankala kontrolloida. Itsenäisyysjulistuksen allekirjoittaminen toimii rauhoittavana eleenä itsenäisyysvoimille. Pelkkä ele ei riitä kuitenkaan kaikille. Itsenäisyyttä tavoitteleva laitavasemmistolainen CUP-puolueen edustajat eivät antaneet Puigdemontin puheelle aplodeja. Heille kelpaa vain ja ainoastaan täysi itsenäisyys.
Madridin keskushallinnon takana vellovat voimat sitovat yhtä lailla keskushallinnon käsiä. Ciudadanoksen vaatima Katalonian autonomian peruuttaminen johtaisi tilanteen kärjistymiseen. Madrid tulkitsee Katalonian silmänkääntötempun yhtä kaikki itsenäisyysjulistukseksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tuohtuneet katalaanit nostavat rahojaan ”petturipankeista” – käynnistyykö laajamittainen talletuspako?

Katalonian kriisi kulminoitumassa perjantaina: itsenäisyysjulistus tulossa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.