
Kehysriihen anti on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen
Hallitus istui koko torstaipäivän kehysriihessään, jossa tehtiin päätöksiä Suomen talouspoliittisesta suunnasta vuosille 2014-2017. Hallitus ”sopeuttaa” eli kiristää veroja ja leikkaa menoja 600 miljoonalla eurolla -vuositasolla. Toinen puoli on leikkauksia ja toinen verojen kiristämistä.
Yritysvero alas
Ehkä radikaalein hallituksen päätöksistä oli ennen muuta yrityksiltä perittävän yhteisöveron pudottaminen viidenneksellä nykyisestä 24,5 prosentista tasan 20 prosenttiin. Suomen uusi yhteisövero on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsin ja prosenttiyksikön verran alempi kuin Virossa perittävä yhteisövero.
Yhteisöveron alennus on miljardiluokkaa. Se nimittäin merkitsee 900 – 1000 miljoonan euron lovea valtion budjettiin. Hallitus uskoo saavansa tällä tavoin luotua edellytykset kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen luomiselle.
Hallitus myös päätti nostaa kotitalousvähennyksen nykyisestä 2000 eurosta 2400 euroon. EU:n vaatiman rikkiveron vastaiskuksi hallitus kaavailee nykyistä suurempia rekkoja.
Viinalla ja tupakalla
Hallituksen kaivamaa miljardin euron veromonttua täytetään mm. viinan, tupakan, makeisten ja sähköverojen korotuksilla. Hallitus aikoo myös kiristää harmaantalouden ”elinehtoja” satsaamalla veronkiertäjien kiinnisaamiseen. Verotuottaja on tarkoitus lisätä myös siten, että kaikista osingoista maksetaan verot.
Menojakin lisätään
Hallitus laittaa lisää rahaa nuorisotakuun toteuttamiseksi, opintotuki sidotaan indeksiin kuukautta aikaisemmin kuin hallitusohjelmassa luvattiin. Nuorisotyöttömyyden poistamiseen myös satsataan mutta pitkäaikaistyöttömät ovat jäämässä – käytännöllisesti katsoen – huomiotta.
Kehysriihen jälkeen koko eduskunta kokoontui joka torstaiselle hallituksen kyselytunnille, jossa tunnelma oli kuuma: Sali kuhisi, äänteli, ähisi ja huuteli ja tietysti kysyi yhtä ja hallitus vastasi toista. Oli kuitenkin vain yksi asia, jota kaikki pitivät hyvänä, tosin riittämättömänä: Uuden lastensairaalan rakentamiselle hallitus lupaa 40 miljoonaa euroa.
Kypros jäi varjoon
Kyselytunnilla keskityttiin kehysriihen ”antiin” mutta eivät edustajat Kyproksen tukipakettiakaan ole unohtaneet – eivät ainakaan perussuomalaiset jotka ihmettelevät, että valtiovarainministeri on torkkunut väärässä paikassa ja kohdassa. Kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) kommentoi asiaa:
– Mitähän prinsessanunta ministeri Urpilainen mahtaa nähdä. Hän oli valmis antamaan Kyprokselle 17 miljardia, 10 miljardia pankkien pääomittamiseen ja 7 miljardia Kyproksen valtiolle. euromaat päättivät, että 10 miljardia riittää Kyprokselle. Kypros torjui avun. Nyt on käynyt ilmi, että Kyprokselle olisikin riittänyt 5 miljardia, jota se haki Venäjältä, mutta Venäjä torjui avun. Nyt ollaan lähtöruudussa, millaisen valtakirjan Urpilainen seuraavaksi Suomelta haluaa.
Eihän tässä näin pitänyt käydä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei ollut kehysriihen tuloksiin tyytyväinen:
– Kehysriihen lopputulos ei ollut sosiaalisesti oikeudenmukainen. Esimerkiksi tulopohja heikkenee, kun hallitus vie kuntien nettotuloista 90 miljoonaa euroa. Tämä heikentää kuntien lähipalveluita.
– Lähes koomista oli, että hallitus esitti opintotuen sitomista indeksiin kuukautta aikaisemmin mitä se olisi itse aiemmin päättänyt, se oikein kukkoili tuolla ”saavutuksella”. Perussuomalaiset esittivät jo kaksi vuotta sitten, että opintotuki tulee sitoa elinkustannusindeksiin, Soini muistutti.
Perussuomalaisten puheenjohtajaa kismittää hallituksen onneton tunarointi kokonaispalkkaratkaisun aikaansaamisessa:
– Hallitus ei pystynyt kätilöimään tulopoliittista kokonaisratkaisua eli TUPO:a. Mutta toteutti silti yhden osapuolen eli EK:n – siis työnantajaleirin – kaikki toiveet.
Mutta ei niin paljon pahaa etteikö jotain hyvääkin.
– ALV:a ei korotettu, liikennehankkeista ei leikattu. Lastensairaala sai rahoitusta ja yli miljardin euron kehitysyhteistyörahoihin puututtiin. Kuitenkin jos Perussuomalaiset olisivat yksin voineet päättää niin olisi tehty monta asiaa toisin, sanoo Soini.
– Esimerkiksi olisimme siirtäneet omaishoidon tuen maksamisen KELA:lle. Yritysten ja toiminimien, ALV-velvollisten arvonlisäveron maksamiskynnyksen olisimme nostaneet nykyisestä 8500 eurosta 25 tuhanteen euroon. Kotitalousvähennyksen olisimme korottaneet suoraan 3000 euroon ja kehitysyhteistyömäärärahoihin olisimme tehneet tuntuvammat leikkaukset.
Perussuomalaisten johtaja nimeää kehysriihen voittajaksi vain yhden ja ainoan: ”Kokoomus”.
Sateenkaarihallituksen osallisista Soini nimeää kaksi puoluetta karvaan kalkin nauttijoiksi siis selviksi häviäjiksi:
– Molemmat vasemmistopuolueet niin sosiaalidemokraatit kuin vasemmistoliittokin. Tosin täytyy myöntää, että Räsänen, Henriksson kuin Arhinmäkikin hymyilivät auvoisesti, kun ministeripesti jatkuikin, naurahtaa oppositiojohtaja.
Perussuomalaiset ottavat tarkasti kantaa jokaiseen yksityiskohtaan kun ne tulevat varsinaisesti eduskunnan käsittelyyn ja siellä mm. valtiovarainvaliokunnan perussuomalaisten jäsenten ruodittaviksi.
SEPPO HUHTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.