

LEHTIKUVA
Keskuspankit voivat luhistua
Keskuspankit ovat olleet finanssikriisistä lähtien markkinoiden herkeämättömässä seurannassa. Talouden huonot uutiset, kuten heikko talouskasvu, epäsuotuisa työllisyyskehitys ja valmistusteollisuuden vaikeudet, ovat olleet markkinoille varsinaista ilosanomaa.
Tämä nurinkurinen tilanne on muodostunut, koska keskuspankit ovat lähteneet ennennäkemättömään elvytykseen. Samasta syystä ne ovat vaarassa kadota, kirjoittaa kotimainen talousanalyysiyhtiö GnS Economics.
Keskuspankit ovat kuin mitä tahansa pankkeja kahdella erolla. Ensiksi ne saavat tuloja rahanluontioikeutensa turvin. Tämä tulo on rahan fyysisen kustannuksen ja rahan nimellisarvon erotus. Toiseksi niitä ei koske keskeinen kirjanpitosääntö, jonka mukaan pankki tarvitsee pääomaa tappioiden kuittaamiseen.
Keskuspankki voi mistä muusta yhtiöstä poiketen toimia negatiivisella pääomalla, mutta tällä on yleensä vakavat seuraukset. Zimbabwen keskuspankki kaatui hyperinflaatioon, mutta luhistuminen voi kohdata suuria länsimaisiakin keskuspankkeja. Keskeinen syy luhistumiseen on niiden taseisiin ostetut arvopaperit.
Negatiivinen pääoma
Suurten keskuspankkien taseissa on tuhansien miljardien velkakirjat. Velkakirjojen hinnat ovat nousseet pilviin ostojen myötä. Tämä merkitsee samalla yleisen korkotason laskua.
Velkakirjojen massiivinen määrä merkitsee myös sitä, että niiden arvo voi laskea epäsuotuisassa kehityksessä. Tämä merkitsee tappioita ja tappiota kuitataan pääomalla. Mikä tahansa muu yhtiö ajautuisi konkurssiin pääoman loputtua, mikäli yhtiö ei onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa.
Keskuspankki on kuitenkin poikkeus, koska se voi ”printata rahaa” ja saada rahanluontituloa. Keskuspankin taseissa on vain niin mittavat määrät velkakirjoja, että suurten tappioiden rahoittaminen rahanluontitulolla johtaa armottomasti rivakkaan inflaatioon.
Tämä on johtanut niin 1920-luvun Saksassa kuin 2010-luvun Zimbabwessa koko rahajärjestelmän luhistumiseen. Keskuspankkien uskottavuus joutuu vaakalaudalle, jos markkinat arvelevat keskuspankin suoltavan rahaa vain tappioidensa kuittaamiseen.
Keskuspankkeja voidaan pääomittaa
Keskuspankit voivat muiden yhtiöiden tavoin haalia lisää pääomaa. Tämä merkitsee pääomitusta.
Jälleen kerran ongelmaksi voi muodostua pääomituksen tarve eli suuruus. Vaikka keskuspankkien taseissa olevat velkakirjat tuskin menettävät kokonaan arvoaan, niin pääomitustarve voi markkinaromahduksessa nousta siltikin tuhansiin miljardeihin maailmanlaajuisesti.
Tämän kokoluokan pääomitus on mitä ilmeisimmin poliittisesti täysin mahdotonta. Satojen miljardien pääomitus on sekin hyvin vaikeasti selitettävä tapahtuma turhautuneille ja raivostuneille äänestäjille.
Vastuuttomat keskuspankit
Hallitukset voivat joutua katsomaan keskuspankin luhistumista sivusta liian suuren pääomitustarpeen vuoksi. Keskuspankki menee konkurssiin. Kaatuneen keskuspankin valuutta-alue määrittää uuden rahan ja kenties pystyttää uuden keskuspankin aloittamaan puhtaalta pöydältä.
GnS Econimics kirjoittaa, etteivät keskuspankit välttämättä selviä vastuuttomasta keskuspankkipolitiikasta. Yhtiön mukaan ne tuhosivat pääomamarkkinoiden hinnanmuodostuksen tällä vuosikymmenellä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kiina piti velkaelvytyksellään maailmantaloutta 10 vuotta pystyssä – juhlat ovat päättyneet

Bloomberg: Eurooppalaisyritykset kieltäytyvät jopa ultrahuokeasta velkarahasta surkeiden tuottonäkymien vuoksi

”Japanisaatio” leviämässä Eurooppaan deflaatio uhkaa jo aneemista talouskasvua

Huomattava osa Euroopan pankkisektorista on ollut konkurssissa viimeisten 10 vuoden ajan
Viikon suosituimmat

Hallitus teki lopun miljonääri‑Vesterbackan bisneksestä ulkomaalaisilla nuorilla – yhtiö ajautuu konkurssiin
Pelibisneksillä aiemmin menestyneen Peter Vesterbackan Finest Future ‑yhtiö on konkurssimenettelyssä muun muassa maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen vuoksi. Yhtiön keskeinen liikeidea on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi maksua vastaan suomalaisiin lukioihin.

Virallinen ilmiantolinja avautuu Tampereella: Pian voit kannella naapurisi rasistisesta tuijotuksesta – perussuomalaisedustajat tyrmäävät idean
Tampereesta tulee tiettävästi ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka avaa kesäkuussa nimettömän ilmoituskanavan rasismista. Apulaispormestari Jaakko Mustakallio (vihr.) myöntää, että nimettömyys voi houkutella perättömiä ilmiantoja kiusaamistarkoituksessa, mutta pitää riskiä pienenä, koska jokainen tapaus arvioidaan erikseen ennen toimenpiteitä. Perussuomalaiset kansanedustajat Pekka Aittakumpu ja Onni Rostila tyrmäävät ajatuksen ilmiantokanavasta.

Ovatko suomalaiset masokisteja vai tyhmiä? – Vahtera: ”Suomalaiset ovat tyhmiä potenssiin ääretön”
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.

Somalitaustaisella lääkäriasemalla toiminut valelääkäri jäi kiinni, teki ympärileikkauksia potilaille – poliisi tutkii useita rikoksia
Lääkärinä esiintynyt mies on hoitanut potilaita monikulttuurisen Medipulssi Oy:n lääkäriasemalla ilman pätevyyttä. Mies käytti lääkäriveljensä tunnuksia. Valelääkäri teki muun muassa ympärileikkauksia poikalapsille. Poliisi tutkii tapausta useilla rikosnimikkeillä.

Shokkihavainto Ison-Britannian täytevaaleista: Vihervasemmisto liittoutui härskisti muslimien kanssa muuta kansaa vastaan
Britanniassa Manchesterin alueella äskettäin järjestettyjen Gortonin ja Dentonin täytevaalien piti olla helppo voitto Labour-puolueelle. Monien yllätykseksi vihreät nousivatkin voittajiksi ja varsin ”kyynisellä” pelillä. Maltillisemmasta vasemmistosta poiketen vihreät räätälöivät kampanjoitaan entistä härskimmin eri kansanryhmille. Monikulttuurisia, monesti islamilaisia kansanryhmiä puhuteltiin Gaza-teemalla ja levittämällä urdunkielisiä antisionistisia videoita. Brittiväestöä puolestaan puhuteltiin kansantaloudellisilla teemoilla.

Ex-valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes: Maahanmuuttajilla liian helppo tie Kelan eläkkeille
Työeläkevakuuttajien etujärjestön Telan väistyvä toimitusjohtaja, valtiovarainministerinäkin toiminut Suvi-Anne Siimes moittii Helsingin Sanomien haastattelussa että maahanmuuttajat pääsevät liian helposti Kelan eläkejärjestelmän piiriin. Hän näkee tämän ongelmana, joka rasittaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja uhkaa sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Koposelta aloite eduskunnassa: Kansaneläke ja takuueläke poistettava maahanmuuttajilta
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa esitetään kansaneläkkeen ja takuueläkkeen poistamista maahanmuuttajilta.

Simula tyrmää vasemmistopoliitikon hyökkäyksen poliisi-instituutiota vastaan: Suomalainen poliisi on maailman luotettavin
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula arvostelee jyrkästi helsinkiläisvaltuutettu Jenny Kasongon Facebook-päivitystä, jossa tämä syyttää poliisia vallan väärinkäytöstä, väkivallasta, äärioikeistolaisuudesta ja etnisestä profiloinnista ja päättää tekstinsä alamaailman käyttämään lyhenteeseen "acab", mikä tarkoittaa "kaikki kytät ovat sikoja". Simulan mielestä vasemmistopoliitikkojen kannattaisi jättää tunteisiin ja ideologiaan perustuva poliisia vastaan hyökkääminen vähemmälle, sillä Suomen poliisi on syystäkin arvioitu maailman luotettavimmaksi.

Ministeri Wille Rydmanilla valmiutta kohdistaa leikkauksia järjestöavustuksiin – ”Maan tavassa on siistimisen paikka”
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.

Ruotsin maaperä sitoo kolme kertaa enemmän hiiltä kuin Suomen – tutkijat ihmettelevät eroa
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.















