Yksi tällainen kunta on 55 000 asukkaan Kotkan kaupunki. Valtion kriisikunniksi nimettäville kunnille asetetuista kuudesta talouskriteeristä Kotka täyttää tänä vuonna viisi. Rakennusten peruskorjaustarpeiseen ei ole pystytty osoittamaan riittävästi määrärahoja kaupungin taloussuunnitelmassa.
Kaupunginhallitus antoi syyskuussa kaupungin talous- ja rahoitusjohtajalle tehtäväksi kiinteistöyhtiön perustamiseen liittyvän selvitystyön aloittamisen. Se pitää sisällään muun muassa kiinteistöyhtiöön siirrettäväksi ajateltujen kolmen koulun arvonmäärityksen.
– Jos yhtiö perustetaan, se on 100-prosenttisesti kaupungin oma konserniyhtiö, jonka markkinoilta saama lainaraha on kaupungin takaamana edullista, talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen kertoo.
– Esillä on ollut myös elinkaarimalli, jossa jokin rakennuttaja ottaisi alusta loppuun vastattavakseen kiinteistöt ja niiden kunnostuksen. Monesti tällainen ratkaisu tulisi pitkässä juoksussa edulliseksi.
Velat siirretään piiloon?
Kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmää johtava Vesa Levonen ei pidä saneerausta tarvitsevien kiinteistöjen siirtämistä kaupungin taselaskelman ulkopuolelle ensimmäisenä keinona talouslukujen kohentamiseen.
– Emme ole tässä vaiheessa yhtiöittämisen innokkaita kannattajia. Ensin on kaupungissa käynnistettävä organisaatiomuutos, jolla toimintaan saadaan tehokkuutta. Siitä tullaan käymään vielä tiukkaa poliittista vääntöä. Viime kädessä päätöksen yhtiöittämisestä tekee valtuusto.
Levonen epäilee, että kaupungin kiinteistöjen mahdollinen yhtiöittämien veisi valtuustolta pois päätäntävaltaa. Häntä arveluttaa myös se, olisiko oikein siirtää kiinteistöyhtiöön kaupungin peruspalvelujen, kuten koulujen käyttämiä rakennuksia.
Kuntataloutta Tampereen yliopistossa tutkiva professori Pentti Meklin on Levosen kanssa samoilla linjoilla.
– Kunnissa voidaan hämätä päättäjiä ja itseä sillä, että siirretään omaisuutta emokunnan taseesta yhtiöihin vain siksi, että kriisikuntakriteereillä tarkastellaan emokuntaa eikä koko kaupunkikonsernia. Sillä tavoin kunta saa siirrettyä velkojaan yhtiöihin, ja asiat näyttävät paremmilta.
Plussana kiinteistöyhtiöiden perustamisessa Meklin näkee sen, että joustavasti toimivat kiinteistöyhtiöt voivat löytää rakennusten kunnostamiseen tarkoituksenmukaisia rahoituskeinoja ja hoitaa kiinteistöjään hyvin. Ne voivat esimerkiksi tehdä yhteistyötä ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden kanssa.
Kaikella on hintansa
Mutta jos yhtiöllä menee huonosti, se voi joutua korottamaan emokunnalta tilojen käytöstä perimäänsä vuokraa. Kun kiinteistöyhtiössä tehdään päätöksiä, ei emokunnan valtuusto voi niihin paljonkaan vaikuttaa. Yhtiöissä tehtävät operatiiviset päätökset voivat olla vieraita tavallisille valtuutetuille.
Tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä näkee vahvana tulevaisuuden trendinä sen, että kansainväliset pääomasijoittajat ovat tulossa toimijoiksi kuntien kiinteistöihin. Jo nyt on olemassa kiinteistörahastoja, jotka sijoittavat varojaan muun muassa päiväkotien rakennuksiin.
– On muistettava, että tällaisten pääomasijoittajien käyttämät tuottoarvot ovat aivan eri näköisiä kuin kunnallisilla omistajilla, Kotkan kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Sirpa Kosonen muistuttaa.
– On hintakysymys, paljonko kunnan asukkaat ovat valmiita maksamaan palveluistaan.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 15/2013 -lehdessä.
