Kirjailija, oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti jakaa moitteita hallitukselle ja medialle epäselvästä viestinnästä poikkeusolojen aikana. Tontti vieraili viime viikolla AlfaTV:n KoronaLive -ohjelmassa, jossa hän totesi, että mikäli Suomen kansalaista ei ole päästetty saapumaan valtakunnan rajan yli, kyseessä on ollut avoin perusoikeuksien loukkaus. Tontin kritiikki kohdistui ensinnä sisäministeri Maria Ohisaloon, joka vastaa Suomen sisäisestä turvallisuudesta.

– Jos ministeri Maria Ohisalo ei ole osannut ohjeistaa omaa hallinnonalaansa siten, että kansalaisten perusoikeuksista ei tingitä, niin kyse on siinä ollut vakavan luokan erheestä. Yllättävän vähän toimittajatkin ovat pitäneet esillä sitä, että oikeus saapua maahan ja poistua maasta ovat jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia, Jarkko Tontti sanoo.

Oikeusasiamies selvittää kanteluita

Hallitus kertoi maaliskuussa poikkeusolojen alkamisesta koronaviruksen torjumiseksi. Samaan aikaan rajatarkastukset palautettiin Suomen länsi- ja pohjoisrajalle. Hallitus tiedotti muun muassa, että Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Hallitus myös ilmoitti, että rajan yli sallittaisiin ainoastaan välttämätön työmatkaliikenne.

Hallituksen viestintä on johtanut useisiin hankaliin tilanteisiin ja vaihteleviin käytäntöihin raja-alueella, koska sekä kansalaisille että rajaa valvoville viranomaisille tilanne on ollut epäselvä. Tiedossa on, että ainakin joiltakin Suomen kansalaisilta on evätty pääsy Ruotsin puolelta Suomeen. Käännytykset ovat johtaneet ongelmiin, koska osalla käännytetyistä on muun muassa ollut yritystoimintaa Suomessa. Tällä hetkellä eduskunnan oikeusasiamies selvittää kanteluiden johdosta, ovatko rajavartiolaitoksen virkamiehet kieltäneet Suomen kansalaisilta rajanylityksen Suomen ja Ruotsin välisellä valtionrajalla.

Hallituksen viestintä synnytti vääriä käsityksiä

Suomen Uutisten tavoittama Tontti ihmettelee valtakunnanrajalla ilmenneitä epäselvyyksiä ensinnä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

– Monelle ihmiselle syntyi käsitys, jonka mukaan rajat on suljettu ja kansalaiset eivät saa poistua maasta eivätkä välttämättä saa palata maahan. Monet luulivat, että hallituksen ilmoitus olisi rinnastettavissa lainsäädännölliseen velvoitteeseen, vaikka kyse on oikeasti ollut suosituksesta.

– Voidaan tietysti sanoa, että tämä oli viestinnällinen ongelma. Kuitenkin, nyt puhutaan ihmisten perusoikeuksista, joiden suojeleminen pitäisi olla viranomaisille kärkiasia. Varsinkin, kun otetaan huomioon, että sisäministeri Ohisalo on toistuvasti itse vedonnut perus- ja ihmisoikeuksiin. Syystä tai toisesta tämän suhteen hänelle ovat olleet muut asiat tärkeämpiä.

Tontti katsoo, että myös median olisi pitänyt puuttua voimakkaammin Ohisalon toimintaan sekä konkreettisiin tapauksiin, joissa Suomen kansalaista on estetty saapumasta maahan tai poistumasta maasta.

– Olisi ollut aiheellista nostaa esille, että asiassa on kysymys vakavasta perusoikeuksiin puuttumisesta. Epäselväksi on jäänyt sekin, ovatko tapahtumat valtakunnan rajalla olleet tarkoituksellisia vai ovatko ne johtuneet huolimattomuudesta. Juuri tällaisiin asioihin journalismin pitäisi puuttua.

Toimittajien poliittiset kannat kiinnostavat

Viime viikkoina on puhuttu erityisesti Yleisradion ongelmista välittää tietoa tasapuolisesti. Yleisradio on esimerkiksi nostanut kolumnisteiksi useita punavihreitä aktivisteja samalla, kun Yle on muun muassa hyllyttänyt arvokonservatiivisten kirjoittajien kolumneja.

Myös toimittajien poliittiset kannat ja poliittinen sitoutuminen kiinnostavat kansaa.

– Niitäkin toimittajia on, jotka kertovat omat poliittiset kantansa, he pelaavat avoimin kortein. Arvostan sitä. Senkin voisi toki sanoa, jos on poliittisesti sitoutumaton, niin kuin minäkin olen, Tontti sanoo.

Hänen mukaansa olisi laajemmin selvittämisen arvoista, vaikuttavatko joidenkin toimittajien poliittiset näkemykset siihen, mistä asioista keskustelua käydään ja mitä teemoja julkisuudessa kommentoidaan.

Aiemmin AlfaTV:n KoronaLive-ohjelmassa Tontti sanoi, että tilanteessa, jossa sisäministeri ei pidä kansalaisien perusoikeuksien suojaamista tärkeänä, hälytyskellojen pitäisi soida toimituksissa.

Perusoikeuksien politisoituminen vaarantaa uskottavuuden

Perus- ja ihmisoikeuksista keskustellaan nykyään muutenkin paljon mediassa. Nämä oikeudet ovat kansalaisille perustuslain turvaamia oikeuksia ja vapauksia. Tontti luonnehtii perusoikeusjärjestelmän kattavan ihmiselämän eri sektorit.

Tontti kuitenkin muistuttaa, että perusoikeuskeskustelussa piilee vaaroja.

– Perusoikeudet ovat kokonaisuus. Ongelmana on, että perusoikeudet usein nähdään seisovana pöytänä, josta voi vapaasti noukkia omiin näkökulmiin ja omiin arvoihin soveltuvat asiat, joita sitten pidetään esillä, tällä asialla on nähty niin kansalaisia kuin poliitikkojakin. Perusoikeuksien politisoituminen vaarantaa koko järjestelmän uskottavuuden.

Perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain lailla, ja rajoituksia koskevat samalla eräät tiukat edellytykset. Näitä edellytyksiä ovat esimerkiksi välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus.

– Kaikkien koronatoimien ja -rajoituksien kohdalla voidaan myös kysyä ovatko ehdot täyttyneet: ovatko toimet olleet välttämättömiä? Ja jos mietitään ravintoloiden aukiolon rajoittamista, niin onko se ollut tilanteeseen nähden oikeasuhtainen toimenpide. Näitä kysymyksiä on pohdittava koko ajan ja se vaatii jatkuvaa valppautta, Tontti sanoo.

SUOMEN UUTISET