Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin suomalaisen journalismin riippumattomuuden, neutraalisuuden, epäpoliittisuuden ja monipuolisuuden vahvistamiseksi. Pelkona on, että hallitus sitoo koronakriisin varjolla laadittavan ”tukimallin” kautta suomalaisia tiedotusvälineitä poliittiseen ohjaukseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 16. huhtikuuta toimittaja-kirjailija Elina Grundströmille toimeksi laatia selvitys, kuinka tukea journalismia, jonka toimintaedellytykset ovat ministeriön mukaan heikentyneet koronakriisin myötä. Selvityksessä ehdotetaan tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä.

Harakalla ja Grundströmillä yhteinen tausta

Grundström ehdottaa pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille. Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti.

– On olennaista huomata, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalla ja Grundströmillä on yhteistä ammatillista taustaa. Molemmat ovat työskennelleet vihreän puolueen pää-äänenkannattajan Vihreän Langan päätoimittajina, Olli Immonen sanoo.

– Valtion suunnitelmissa on perustaa tukilautakunta päättämään tukien jakamisesta. Tämä näennäisesti riippumaton lautakunta siis päättäisi, millaista journalismia valtio voi tukea. Näyttää siltä, että journalistien keskuudestaan valitsemat luottohenkilöt tulevat päättämään kenelle tukia jaetaan. Näillä toimilla mediaa ohjataan riippuvaiseksi valtion rahoituksesta. Kehityssuunta on huolestuttava.

Tuki vaikuttamassa journalistiseen sisältöön

Immonen vaatii, että journalismille jaettavan tuen antamista varten suunnitellun tukilautakunnan on toteutuessaan oltava aidosti poliittisesti ja ideologisesti puolueeton.

– Tukilautakunta ei saa ideologisista lähtökohdista käsin määrätä siitä, mikä on totuudenmukaista ja hyvää journalismia, eikä se saa sitoa yksityisten media-alan toimijoiden käsiä. Myös mahdollista tukea on jaettava oikeudenmukaisesti erilaisia näkökulmia esille tuoville journalistisille toimijoille. On todellinen vaara, että media pyritään sitomaan poliittisen puolueellisuuden alaiseksi ja että tuki tulee vaikuttamaan journalismin sisältöön.

– Jos yksityisiä media-alan yrityksiä halutaan tukea, on tuki ohjattava oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti koronakriisin takia talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille journalismin poliittiseen ja ideologiseen sisältöön katsomatta, Immonen sanoo.

Mediakenttä muutamissa käsissä

Perinteisesti ammattimaisen journalismin tunnusmerkkejä ovat muun muassa riippumattomuus, neutraalisuus, epäpoliittisuus ja monipuolisuus. Immosen mukaan suomalainen valtavirtajournalismi ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan täyttänyt näitä kriteereitä.

– Suomen mediakenttä on keskittynyt muutaman harvan toimijan käsiin. Myös johtavien tiedotusvälineiden alueellinen sijainti on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Kyseisten tiedotusvälineiden harjoittama journalismi nojaa vahvasti liberaaliin vihervasemmistolaiseen ideologiaan. Journalismin yleinen tila maassamme on huolestuttava ja sitä kuvaa laaja vaihtoehdottomuus. Tätä vaihtoehdottomuuden tilaa ei saa ruokkia enää yhtään enempää poliittisilla ja ideologisilla journalismin tukimalleilla, Immonen sanoo.

SUOMEN UUTISET