Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tehty ”Kenen joukoissa seisot?” – kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista vahvistaa, että valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vihervasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti muun muassa maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin ja inhoavat perussuomalaisia.

Toimittajien omien puoluekantojen tutkiminen on perinteisesti ollut toimittajille lähes tabu. Aiemmissa kyselyissä valtaosa toimittajista on vastustanut toimittajien poliittisten ja yhteiskunnallisten kantojen selvittämistä. Nyt tehty kyselytutkimus aiheutti toimittajien keskuudessa ainakin yhden itkupotkuraivarin, sillä Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen riehaantui räyhäämään ”kakkapyllyistä” ja ”Soroksen kätyreistä”, koska kyselytutkimuksen kattavuus ei ollut hänen mielestään riittävän suuri.

Ville Mäkilä kertoo opinnäytetyössään ryhtyneensä tutkimaan journalismin opiskelijoiden arvomaailmaa, koska ”julkisessa keskustelussa, etenkin sosiaalisessa mediassa, törmää toistuvasti väitteisiin, joiden mukaan journalismin opetusta järjestävät oppilaitokset ovat ’läpikotaisin punaisia’ ja valtaosa journalismia opiskelevista henkilöistä kannattaa punavihreitä sekä arvoliberaaleja arvoja.” Mäkilän mielestä tällaisten väitteiden esittäminen ”on tyypillistä etenkin oikeistopopulistisien tahojen keskuudessa ja niiden, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan perinteisen journalistisen median uskottavuuden”. Erikseen Mäkilä mainitsee tämän Marko Hamilon kirjoittaman Suomen Uutisten artikkelin.

Kyselytutkimus vahvistaa punavihreät arvot

Jos Mäkilän oli tarkoitus osoittaa, että Hamilon väitteet eivät pidä paikkaansa, hän joutui pettymään, sillä hänen opinnäytyönsä osoitti, että ”oikeistopopulistien väitteet” pitävät täysin paikkansa: valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin mutta haluavat rajoittaa lentämistä ja lihansyöntiä verotuksella.

Mäkilän tutkimukseen vastanneista journalismin opiskelijoista 31 prosenttia ilmoitti äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa, mikäli vaalit olisivat nyt. Perussuomalaiset ovat journalismin opiskelijoille suorastaan inhokkipuolue: 70 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia.

Tulokset ovat samansuuntaiset Tampereen yliopiston opiskelijoille 2015 eduskuntavaalien alla tehdyn nettikyselyn kanssa. Molempia kyselyjä on kritisoitu vastaajien määrän pienuudesta. Mäkilän mukaan vastausten pieni määrä voi johtua myös siitä, että kaikki oppilaitokset eivät laittaneet hänen kyselynsä linkkiä eteenpäin opiskelijoilleen.

”Kenen joukoissa seisot?” -kyselytutkimuksen tulokset herättävät paljon kysymyksiä tulevien toimittajien puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus suosiossa

Kolme neljästä (72 %) journalismin opiskelijasta on täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että toimittajan tulee edistää työssään monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Kaksi kolmasosaa (67,7 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kasvava määrä ei ole uhka suomalaisten turvallisuudelle. Vain alle viidesosa (17-18 %) on noista kysymyksistä päinvastaista mieltä.

Kolme neljästä toimittajaopiskelijasta kokee, että Euroopan unionista on Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Lähes kaikki (89 %) pitävät vapaata liikkuvuutta EU-maiden välillä hyvänä asiana.

Vihapuhe rikoslakiin

Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia haluaa, että vihapuhe lisätään Suomen rikoslakiin. Neljäsosa toimittajaopiskelijoista on sitä mieltä, että vihapuhetta ei tule lisätä rikoslakiin.

Vihapuheen käsitettä ei oltu kyselylomakkeessa määritelty millään tavalla. Silti noinkin suuri osuus vastanneista oli epäröimättä valmis lisäämään sen rikoslakiin. Muita sananvapauteen tai journalismin vapauteen liittyviä kysymyksiä tutkimuksessa ei ollut.

Ilmastonmuutosta on vastustettava

Journalismin opiskelijat suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti: peräti neljä viidestä on sitä mieltä, että Suomen tulisi olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaikka se tuottaisi suomalaisille kustannuksia.

Lähes yhtä moni ajattelee, että median tulee valistaa ihmisiä ilmastonmuutoksen vaaroista ja ohjata heidän kulutustottumuksiaan. Vain alle kymmenes (8,6 %) vastaajista katsoi, että ilmastonmuutospropaganda ja ihmisten kulutustottumuksien ohjailu eivät kuulu median ydintehtäviin.

Enemmistö opiskelijoista: Sukupuolia ei ole kaksi

Vastanneista 85 prosenttia kannattaa sitä, että kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja. Samaa sukupuolta olevien vihkimistä vastustaa vain 10,8 prosenttia tulevista journalisteista.

Toimittajaopiskelijoiden asenteet sukupuolten moninaisuutta kohtaan ovat lähes yhtä suvaitsevaiset. Vain 17,2 % vastaajista on vanhanaikaisesti sitä mieltä, että sukupuolia on kaksi. Yli 70 % toimittajaopiskelijoista kokee, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Seksuaalivähemmistöt ja muunsukupuoliset tulevat siis todennäköisesti jatkossakin saamaan runsaasti palstatilaa mediassa.

Punavihreillä puolueilla selkeästi suurin kannatus

Puoluekantaa kysyttäessä (”Mitä eduskuntapuoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt?”) 31 prosenttia vastaajista ilmoittaa äänestävänsä vihreitä ja 26 prosenttia vasemmistoliittoa. Punavihreitä puolueita kannattaa siis yhteensä 57 prosenttia toimittajaopiskelijoista. Muiden puolueiden kannatukset jäävät selkeästi pienemmiksi. Perussuomalaisia äänestäisi vain kuusi prosenttia vastaajista.

Toisin päin kysyttäessä (”Mitä eduskuntapuoluetta et missään nimessä äänestäisi?”) peräti 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei missään nimessä äänestäisi perussuomalaisia. Opinnäytetyön tehnyt Ville Mäkilä huomauttaa, että osuus on huomattavasti suurempi kuin työelämässä olevien toimittajien vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä.

Mikään muu puolue ei herätä toimittajaopiskelijoissa läheskään yhtä suuria negatiivisia tunteita. Toiseksi inhotuin on vasemmistoliitto (9 %).

Puolueiden tasavertainen kohtelu vaarassa

Näin selkeä asenne perussuomalaisia vastaan herättää kysymyksen puolueiden tasavertaisen kohtelun toteutumisesta mediassa. Toimittajilla on suuri valta päättää, mistä yhteiskunnassa puhutaan ja ketkä pääsevät ääneen.

Ville Similä toteaakin, että ”oma jatkotutkimuksen aiheensa olisi se, millaisia tietoisia tai tiedostamattomia vaikutuksia journalismin opiskelijoiden arvoilla on heidän työskentelyynsä tulevaisuudessa toimittajana ja millä tavalla heidän arvonsa vaikuttavat heidän tuottamiensa uutisten sisältöön.”

Tiedottamisesta tiedottamiseen

Helsingin yliopiston viestinnän tutkija Anu Kantola kirjoitti vuonna 2013 omassa tutkimuksessaan, että suomalaiset politiikan toimittajat saattoi jakaa kolmeen sukupolveen. Nuorimmat, vuonna 1970 tai myöhemmin syntyneet pitävät vallitsevien käytäntöjen ja instituutioiden haastamisesta. He painottavat omien mielipiteiden ilmaisua ja haluavat kirjoittaa kolumneja. Neutraali, objektiivinen raportointi on ainakin osittain saanut tehdä tilaa jämäkälle mielipiteenilmaisulle.

Similän kyselytutkimus vahvistaa, että tulevan polven toimittajista monet näyttävät kokevan, että heidän tehtävänsä on nimenomaan ihmisten mielipiteisiin vaikuttaminen edistämällä monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta, sukupuolten moninaisuutta ja kaikkia muitakin ”hyviksi” koettuja asioita ja taistelemalla ilmastonmuutosta ja vihapuhetta ja kaikkea muutakin pahaa vastaan. Objektiivinen uutisointi ja raportointi sen sijaan saattavat jäädä vähemmälle huomiolle.

SUOMEN UUTISET