Ruotsinkielisen toimittajaliiton puheenjohtaja Geo Stenius ottaa HS:n mielipidepalstalla voimakkaasti kantaa journalismin muutoksesta. Steniuksen mukaan journalistit ovat luopuneet joistakin perusperiaatteistaan. Asia polarisoi ilmastokeskustelua.
– Toimittajien pitää suhtautua kriittisesti valtaan, heille annettuun informaatioon ja myös omiin mieltymyksiinsä. Ja varsinkin heidän pitää epäillä yleistä mielipidettä. Näiden periaatteiden soveltaminen ilmastokeskusteluun pitäisi olla itsestäänselvyys., Stenius muistuttaa.
Toisenea journalismin peruskivenä hän mainitsee sen, että eri näkemyksille annetaan tilaa. Nyt näin ei ole käynyt. Stenius nostaa esimerkiksi 500 tiedemiehen YK:n pääsihteerille osoittaman kirjeen, joka ei saanut suomalaisessa mediassa lainkaan huomiota.
Kirjeessä varoitettiin liiallisesta uskosta ilmastomalleihin ja toivoivat keskustelua asiasta.
Tilan antaminen on hyvin vaikeaa, sillä mediassa on mantrana tiedemiesten ”yksimielinen kanta”. Valtalinjasta poikkeavan mielipiteen esittäminen vaikeutuu Steniuksen mukaan huomattavasti, sillä kriittisyys johtaa herjaamiseen ja oman yleisen uskottavuuden kyseenalaistamiseen.
Moni pelkää. Mutta vaihtoehtojen sensurointi julkisesta keskustelusta ei myöskään johda hyvään lopputulokseen.
– Jos media luopuu periaatteistaan, poliittinen päätöksenteko vinoutuu vaarallisin seurauksin. Ajattelevan ihmisen on vaikea muodostaa omaa käsitystään, jos esillä on vain yksi vaihtoehto.
Steniuksen mielipidekirjoitus on poikkeuksellinen HS:lle. Lehti on vuosien ajan vakuutellut lukijoitaan tiedemiesten yksimielisestä kannasta ilmastonmuutoksen suhteen.
MTV Uutisten toimituspäällikkö Ilkka Ahtiainen pitää ulostuloa tarpeellisena muistutuksena. Hän kirjoitti asiasta Twitterissä.
Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen puolestaan lyttää ”500 tiedemiehen kirjeen” ja selittää, miksei TM asiaa uutisoinut. Hän perustelee asiaa muun muassa sillä, etteivät kaikki kirjeen allekirjoittajat ole tiedemiehiä. Tällaista väitettä tosin ei ole esitettykään, allekirjoittajat ovat joukko tutkijoita ja eri aloilla toimivia asiantuntijoita.
Ruokasen lyttäys on sinänsä tyylipuhdas median standardisuoritus. Juuri tällä tavalla kaikki vastaväitteet ammutaan alas.
Ilmaan jää leijumaan kysymys: olisiko asiaa hyvä punnita siltäkin kannalta, että ovatko nimenomaan ilmastotieteilijät ainoa kuviteltavissa oleva joukko päättämään siitä, onko ilmastotiede maailman tärkein tutkimusala vai ei, ja tuleeko ilmastotutkimukseen suunnattavat kohtuullisenkokoiset määrärahat suunnata heidän käyttöönsä vai jollekin toiselle tutkimusalueelle.
SUOMEN UUTISET