Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo (kok.) kohtasivat tänään keskiviikkona Helsingissä Politiikan toimittajat ry:n järjestämässä väittelytilaisuudessa. Samana päivänä perussuomalaiset jätti eduskunnassa välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta, johon kokoomus ei lähtenyt mukaan.

Puoluejohtajilta kysyttiin aluksi mikä muuttuu, jos oma puolue pääsee valtaan.

Jussi Halla-aho nosti esiin kaksi asiaa, joissa perussuomalaiset tulevat ryhtymään erilaisiin toimiin kuin tähän saakka on nähty:

– Ilmastopolitiikassa aletaan painottaa kansallista etua ymmärtäen ja tunnistaen se, että kansallisen edun puolustaminen – esimerkiksi teollisuuspolitiikassa – on globaalilla tasolla samalla myös parasta ilmastopolitiikkaa. Samoin maahanmuuttopolitiikassa painottuvat Suomen kansallinen etu, suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan etusijalle.

Petteri Orpo nosti esille erilaiset toimenpiteet työllisyyden ja talouden kohentamiseksi.

Kokoomus ei halua sisärajavalvontaa

Perussuomalaiset jätti tänään välikysymyksen hallituksen turvapaikkapolitiikasta liittyen erityisesti Kreikan ja Turkin rajatilanteeseen. Perussuomalaiset myös kritisoi hallituksen ristiriitaisia lausuntoja Suomen linjasta.

Kokoomus ei lähtenyt välikysymykseen mukaan. Orpo perusteli ratkaisua talouspoliittisilla syillä ja sillä, että kokoomus haluaa tuoda keskusteluun kokoomuslaisia näkemyksiä.

– Jos otetaan vaikka perussuomalaisten näkemys siitä, että sisärajatarkastukset tulisi ottaa käyttöön saman tien Euroopassa, niin se mielestämme heikentäisi työllisyystilannetta, Orpo sanoi ja paljasti samalla linjaeron puolueiden välillä.

Hallitukselta sekavia Kreikka-lausuntoja

Halla-aho totesi, että perussuomalaisten välikysymyksessä otetaan laajemmin kantaa humanitaariseen maahanmuuttoon ja elintasosiirtolaisuuteen, joka käyttää hyväkseen humanitaarisia kanavia.

– Meillä on selkeästi kirjattu ohjelmiimme, että me haluamme lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Siihen on olemassa työkaluja, tarvitaan vain uskallusta käyttää niitä.

– Hallituksen toiminnassa on monenlaisia ongelmia. Ensinnäkin se, että hallitus lähettää kahta erilaista viestiä liittyen siihen, että tukeeko Suomi muun EU:n tavoin Kreikan toimenpiteitä, joihin se on ryhtynyt puolustaakseen omia rajojaan – ja meidän kaikkien yhteisiä rajoja. Tässä tilanteessa onkin pakko viritellä keskustelua myös siitä, vastaako kansainvälinen pakolaisuutta koskeva sopimusjärjestelmä enää tämän päivän realiteetteja. Siirtolaispaine Afrikasta ja Lähi-idästä ei jatkossa tule vähenemään vaan se tulee pahenemaan. Siirtolaispainetta ei voi käsitellä sellaisilla työkaluilla, jotka on luotu aivan toisenlaiseen tilanteeseen, Halla-aho sanoi.

Orpo esitti näkevänsä isossa kuvassa tilanteen samalla tavalla kuin Halla-aho.

– Meillä lainsäädäntö ei ole riittävästi varautunut, Orpo myönsi ja jatkoi, että kokoomus haluaa minimoida nykyisenkaltaisen turvapaikanhaun, jossa hakeudutaan rajalle.

Halla-aho kiitteli kokoomusta tilannekuvan päivittämisestä.

– Vielä vuonna 2015 silloinen sisäministeri Orpo oli sitä mieltä, että ketään ei voi estää tulemasta ja että tulijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia.

Tulijat pyrkivät korkean sosiaaliturvan maihin

Halla-aho sanoi, että Venäjän raja on oma kysymyksensä mutta sitä rajaa valvotaan jo nyt.

– Ongelma on EU:n sisärajoilla, niin sanotussa sekundäärisessä muuttoliikkeessä, eli kun ihmiset tulevat Välimereltä Italiaan ja Kreikkaan, he eivät jää Italiaan ja Kreikkaan vaan pyrkivät sellaisiin maihin, jotka sosiaaliturvan tai perheenyhdistämiskäytäntöjen osalta ovat houkuttelevampia kohteita. Valitettavasti tämä tarkoittaa pohjoisen Euroopan avokätisiä hyvinvointivaltioita.

– Meidän on ymmärrettävä se, että me emme pysty ratkaisemaan pakolaisongelmaa organisoimalla sitä uudelleen, esimerkiksi keskittämällä turvapaikkahakemusten käsittelyä ulkorajojen tuntumaan. Meidän pitää lähteä siitä, että saamme tulijavirtaa pienenemään. Houkuttimia pitää vähentää. Sisärajavalvonta on myös pakko ottaa käyttöön, koska se on ainoa keino estää sekundääristä muuttoliikettä.

Halla-aho painotti, että jos Kreikkaan tulevalle ihmiselle tehdään selväksi, että hän ei pääse Kreikkaa pidemmälle, häneltä katoaa motiivi tulla maahan.

– Tämä ketju on siis saatava katkeamaan, Halla-aho sanoi.

PS ajoi EU:ssa muutoksia Schengen-järjestelmään

Halla-aho sanoi, että Schengen-alueen sisäinen vapaa liikkuvuus on tarkoitettu vain ihmisille, jotka laillisesti asuvat alueen sisällä.

– Sitä ei ole tarkoitettu mahdollistamaan rajat ylittävää rikollisuutta tai laitonta muuttoliikettä.

Orpo lausui nykyisenä näkemyksenään, että EU:n ulkorajojen tulee pitää.

– Meille iso prioriteetti maahanmuutto- ja turvapaikkakeskustelussa on se, että Euroopalla on ulkorajat. Tarvittaessa EU:n rajavaltioiden tulee voida rajoittaa rajaliikennettä, Orpo sanoi. Hän kuitenkin jatkoi, että kokoomuksen linja on suojella EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta.

Halla-aho huomautti Orpolle, että syy, miksi Suomen ja Ruotsin rajalla on tällä hetkellä rauhallista on nimenomaan se, että suuri osa Välimeren ja Suomen välissä olevista EU-maista otti käyttöön sisärajavalvonnan vuoden 2015 jälkeen.

– Niitä (rajavalvonnan käyttöön ottaneita maita) paheksuttiin siitä kovasti. Ne venyttävät, suorastaan rikkovat Schengen-sääntöjä pitämällä sisärajatarkastuksia. Perussuomalaiset viime kaudella EU-parlamentissa ajoivat Schengen-rajasääntöjen muuttamista siten, että laittoman siirtolaisuuden estäminen tulisi lailliseksi perusteeksi ottaa käyttöön sisärajavalvonta ja pitää sitä yllä. Tällä hetkellä tämä ei ole tilanne.

Maahanpyrkijät voidaan aina pysäyttää rajalle

Puoluejohtajilta kysyttiin, mitä he ajattelevat siitä, että turvapaikkahakemukset on lain mukaan otettava vastaan, vaikka raja-asemat pannaan kiinni.

– Kyse on vain siitä, onko poliittista tahtoa estää rajan yli tulevaa hallitsematonta muuttoliikettä. Kreikka on samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomi ja EU:n jäsen. Kreikka tällä hetkellä fyysisesti estää ihmisiä tulemasta ja jättämästä turvapaikkahakemuksia. Näistä asioista voidaan tarvittaessa jälkikäteen riidellä EU-tuomioistuimessa, Halla-aho totesi.

– Kuitenkin se, että Suomessa akuuttiin tilanteeseen ei reagoitu 2015, niin se aiheutti meille yhden vuoden aikana yli miljardin euron laskun pelkkinä vastaanottokustannuksina, inhimillisestä laskusta puhumattakaan.

Hän korosti että tulijat voidaan aina pysäyttää rajalle.

– Voidaan esimerkiksi todeta, että otamme vastaan kymmenen turvapaikkahakemusta vuorokaudessa, koska ei ole resursseja enempään. Ihmiset voidaan myös panna jonoon. Kyllä ne ihmiset siitä lähtevät sinne, mistä ovat tulleetkin, vaikka Haaparannan poliisiasemalle viettämään kansainvälistä suojelua.

– Usein ongelmana on se, että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla ei voida osoittaa, että minkä turvallisen maan kautta he ovat saapuneet. Ruotsin vastaisella maarajalla tämä on kuitenkin täysin selvä asia, Halla-aho painotti.

– Suomessa ei ole tällä hetkellä turvapaikkakriisiä, Orpo sanoi.

– Se ei kuitenkaan johdu meistä, Halla-aho vastasi.

Epäterveet vetovoimatekijät karsittava pois

Halla-aho ja Orpo ovat samaa mieltä siitä, että lainsäädäntö ei ole ajan tasalla.

– Lainsäädäntö ei ole sillä tavalla ajan tasalla, että me olisimme valmiita seuraavaan vastaavaan kriisiin. Tässä varmasti on kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyölle sijaa. Ehkä on olemassa myös laajempi konsensus puolueiden välillä, Halla-aho sanoi.

Hän totesi, että jatkossa on tehtävä useita eri asioita, laajalla sektorilla.

– Esimerkiksi Viro on EU-jäsen ja samojen kansainvälisten sopimusten osapuoli kuin Suomikin on. Sillä ei kuitenkaan ole ongelmaa, koska Viroon ei pyri elintasopakolaisia toisin kuin Suomeen. Tämä johtuu siitä, että Suomella on epäterveitä vetotekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään, jonka pitäisi olla kansalaisperusteinen eikä asumisperusteinen.

– Meidän turvapaikkakäytäntömme ja lainsäädäntömme pitäisi olla niin tiukka kuin EU-lainsäädäntö sallii. Perheenyhdistämislainsäädäntö on liian löysä.

Halla-aho sanoi, että ensiksi tarvitaan vetotekijöiden karsimista.

– Sen jälkeen tarvitaan menettelyjen puolella toisenlainen lähestymistapa sisä- ja ulkorajoilla, jotta tilanne ei ole se, että Suomeen tuleva ihminen saa kävellä Suomeen vapaasti ja riippumatta siitä, minkä päätöksen hän saa turvapaikkahakemukseen, hän saa käytännössä jäädä tänne loppuelämäkseen.

SUOMEN UUTISET