

PS ARKISTO
Koponen: Menevätkö veroeuromme koronan vastaisiin toimiin vai WHO:n silkkaan törsäilyyn?
Suomi on maksanut vuonna 2019 Maailman terveysjärjestö WHO:lle 3,55 miljoonaa euroa ja tänä vuonna koronaviruspandemian varautumis- ja vastesuunnitelman rahoittamiseksi 1 miljoonan. Viime viikolla hallitus päätti myöntää vielä 5,5 miljoonan vapaaehtoisrahoituksen.
YK:n alaisuudessa toimivalle järjestölle on satanut kritiikkiä koronaepidemian huonosta hoidosta muun muassa Australian ja Yhdysvaltojen suunnalta, eikä tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta.
– Esimerkiksi vuonna 2016 järjestö käytti noin 200 miljoonaa dollaria työntekijöidensä matkakuluihin. Se on enemmän kuin mitä järjestö käyttää aidsin, tuberkuloosin ja malarian vastaiseen taisteluun yhteensä. Pelkästään järjestön entinen pääjohtaja on törsännyt yhden vuoden aikana yli 370 000 dollaria matkustamiseen. Tämä on käsittämätöntä, kansanedustaja Ari Koponen lataa.
Marin jakaa avokätisesti veronmaksajien rahoja
Suomen antama lisärahoituspäätös perustui hallituksen yhdessä sopimalle linjalle, jolla halutaan tukea WHO:n työtä ja roolia poikkeuksellisen tilanteen keskellä sekä rohkaista muutakin kansainvälistä yhteisöä toimimaan samoin.
– Jos haluamme osoittaa tukemme WHO:lle, tulisi samalla saada selvitys mihin veronmaksajiemme eurot kanavoituu. Ei ole järkeä pumpata organisaatioon rahaa, jolla maksetaan business-luokan lennot sviitteihin ympäri maailman. Jokainen ihminen ansaitsee työstään palkan, mutta tällainen lahjoitettujen rahojen kustannustehoton käyttö on kaikki pois oikeasta avustustyöstä, Koponen moittii.
Kaikkea toimintaa tarkasteltava
Koposen mukaan kaikkea toimintaa tulisi tarkastella ja kehittää, erityisesti näinä vaikeina aikoina kun WHO tarvitsee tukea koronan vastaiseen taisteluun ja Yhdysvallat ovat jättämässä suuren 15 % loven WHO:n vuosibudjettiin.
– Olen tiedustellut eilen jättämässäni kirjallisessa kysymyksessä hallituksen näkemystä sille, toimiiko järjestö niin kustannustehokkaasti kuin mahdollista, ja miten hallitus varmistaa, että varat kohdentuvat oikein, eli täysimääräisesti Covid-19-pandemian vastaisiin toimiin. Toivon saavani kattavan vastauksen, Koponen kertoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkynen: Miten Marinin hallitus toimisi, jos vihamielinen valtio hyökkäisi Suomeen?

Pulaa maskeista, visiireistä, suojatakeista, entä onko tehohoitopaikkoja ja henkilökuntaa riittävästi? Onko Suomi varautunut kunnolla koronavirukseen? Katso kokonaistilanne tästä jutusta

Tynkkynen: Hallituksen on lopetettava politikointi kriisin keskellä välittömästi

Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: ”Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon

Jani Mäkelä: ”Yhä vieläkin vasemmistopuolueissa eletään sen harhakuvan vallassa, ettei mitään tarvitse tehdä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä
Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan
Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Purra palautti keskustan maan pinnalle: ”Tehän sen rahoituslain teitte”
Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa
Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi
Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä
Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää










