Koponen: Nuoret opiskelijat maksavat liian kovaa hintaa koronarajoituksista

Perusuomalaisten sivistysvaliokunnan kansanedustaja Ari Koponen on huolissaan koronarajoitteiden vaikutuksista nuorten opiskelijoiden mielenterveyteen. Korona-ajan tiukat rajoitukset ovat kohdistuneet etenkin nuoriin opiskelijoihin, sillä ammattikoulut ja lukiot on pidetty täysin suljettuina jo pitkään.

Nuoret kokevat, etteivät he saa etäopetuksen aikana riittävästi tukea opintoihinsa. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuutta saada kotona tukea, sillä monilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta etätyöhön. Lisäksi nuorten mielenterveys kärsii, kun opiskelu tapahtuu yksin kotona neljän seinän sisällä tietokoneen ruutua tuijottaessa, ilman minkäänlaista sosiaalista kontaktia koulu- tai harrastuskavereihin.

Mikäli etäopetusta jatkuu vielä pitkäänkin, vaikutukset nuorten tulevaisuuteen voivat olla kohtalokkaat. Nuorten itsetunto kärsii ja koetaan, ettei pärjätä. Nuoret kokevat olevansa eristyksissä, kun sosiaaliset kontaktit ovat minimissä. Tämä lisää myös masennusriskiä, mikä saattaa johtaa lopulta siihen, että monet jättävät opintonsa kesken. Vuonna 2020 ammattikoulun keskeytti yhteensä 1 142 henkilöä, joka on yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

– Luvut ovat hälyttäviä ja kertovat jonkin olevan pahasti vialla. Onko tosiaan niin, että nuoret opiskelijat ovat niitä, ketkä tässä ahdingossa joutuvat eniten kärsimään? Voisimmeko kokeilla joitakin vaihtoehtoisia malleja kuin täydelliset sulut kouluissa ja harrastuksissa? kysyy kansanedustaja Ari Koponen.

Mallia Ruotsista?

Koponen haluaa nostaa keskusteluun mallin Ruotsista, jossa on pyritty jo peruskoulusta saakka vähentämään oppilaskontakteja harventamalla kerralla koulussa olevien oppilaiden määrää.

– Ruotsissa koulut ovat saaneet itse päättää, millä mallilla tämä toteutetaan. Osassa kouluista luokat on jaettu kahtia siten, että toinen puoli luokasta on koulussa ja toinen etänä vuoroviikoin. Osassa kouluista taas on toteutettu niin sanottua 2-3-mallia, missä jokainen opiskelija on joka viikolla vähintään kaksi päivää fyysisesti koulussa. Seuraavalla viikolla vuorotellaan taas toisin päin, eli oppilas on kolme päivää koulussa.

Ruotsissa 2-3-malli on todettu erittäin toimivaksi, sillä silloin lapset ovat joka viikko kontaktissa opettajien ja koulukavereiden kanssa. Myös opetussuunnitelma sekä sosiaaliset tarpeet huomioidaan näin paremmin, ja koulua voidaan ajaa puolella oppilasmäärällä varmistaen samalla turvavälit. Suomella ei ole varaa menettää kokonaisia lasten ja nuorten ikäluokkia.