

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Koponen vaatii hallitusta tarttumaan omaishoitajien ongelmiin: ”Miksi omaishoitajien työtä ei tunnisteta työksi?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen on jättänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle kirjallisen kysymyksen siitä, miksei omaishoitajien työtä tunnisteta työksi eikä kokemusta voida näin ollen myöskään lukea hyväksi mahdollisissa tulevaisuuden opinnoissa hoitoalalla. Kirjallinen kysymys on osa suurempaa kokonaisuutta omaishoitajien ja avustettavien hyväksi.
Työehtosopimuksen mukaiset lomat, päivärahat, työaikaoikeudet tai muut luksusetuudet eivät kuulu omaishoitajille. Vaikka usein omaishoito on ympärivuorokautista ja raskasta työtä, omaishoitajan työ ei täytä työssäoloehtoa.
Suomen valtio ei siis katso omaishoitoa varsinaisesti työksi, vaikka työstä maksetaan palkkiota ja siitä kertyy pientä eläkettä, ellei omaishoitaja ole jo eläkkeellä.
Kansalaisten oikeustaju koetuksella
Siinä mielessä työehto kuitenkin täyttyy, että työttömyysturvan viiden kuukauden karenssi koskee myös omaishoitajia, eli jos avustettava kuolee tai omaishoitosuhde muusta syystä päättyy, omaishoitaja voi pahimmillaan jäädä ilman toimeentuloa useaksikin kuukaudeksi.
– Hallitus paasaa jatkuvasti yhdenvertaisuudesta. Jos yhdenvertaisuus olisi oikeasti prioriteetti, niin tällaiset ongelmakohdat korjattaisiin heti, sillä omaishoitajien ongelmat ovat kyllä tiedossa. Lisäksi on tunnistettava ongelmakohta siitä, että avustettavan omaishoitajalle on mahdollista saada perheen ulkopuolinen sijainen, vaikka omaishoitoa ei katsotakaan työksi.
– Sijaisen kohdalla työssäoloehto kuitenkin täyttyy. Hän saa työstään todistuksen, jolla kokemus voidaan lukea hyväksi opinnoissa. Lisäksi hänelle kuuluvat myös edellä mainitut lomat, päivärahat sekä työaikaoikeudet ja muut etuudet. Tämä ei mitenkään vastaa kansalaisten oikeustajua, Koponen ihmettelee.
Omaishoitajien työkokemuksesta helpotusta hoitajapulaan?
Tällä hetkellä omaishoitaja ei käytännössä pysty hyödyntämään kokemustaan omaishoitajana mitenkään, sillä omaishoitoa ei pysty lukemaan hyväksi opinnoissa lainkaan. Hyväksilukemisen mahdollisuus poistaisi eriarvoisuutta ja auttaisi omaishoitajia hakeutumaan työelämään helpommin hoidettavan kuoleman tai omaishoitosuhteen päätyttyä.
– Mikäli omaishoitotyö voitaisiin lukea hyväksi työnä, työkokemuksena tai opintokokemuksena opinnoissa, monet omaishoitajat todennäköisesti kouluttautuisivat ammattiin hoitotyön ympärille omaishoitosuhteen päättymisen jälkeen, mikä osaltaan auttaisi myös vastaamaan nykyiseen hoitajapulaan. En voi käsittää, miksei näin arvokasta kokemusta voi hyödyntää opinnoissa mitenkään, Koponen ihmettelee.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- työssäoloehto Ari Koponen hoitajapula kirjallinen kysymys Omaishoitajat Krista Kiuru Yhdenvertaisuus Työttömyysturva
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien tilanne korjattava

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Työeläkkeiden ja omaishoidontuen verotusta kevennettävä – hallitukselta ei herunut tukea

Reijonen vaatii Suomeen omaishoidonvaltuutetun virkaa: ”Omaishoitajat voivat huonosti ja tarvitsevat tukeamme”

Reijonen rinnastaisi omaishoitajat kunnan työntekijöihin työterveyshuollossa ja työnohjauksessa: ”Hyvinvointiyhteiskuntamme romahtaa ilman omaishoitajia”

Onnettomuuspaikalta karkaaminen yleistynyt – Koponen: ”Raukkamaista paeta paikalta”

Reijonen: Eihän omaishoitajia unohdeta sotessa?

Juvonen: Anestesialääkärin ja -hoitajan kamelin selkä katkesi – henkilöstöpulan ja väsymyksen juuret syvällä

Reijonen: Luvattiinko omaishoitajille katteeton vappusatanen?

Reijonen: Härski vaalitemppu Sanna Marinilta – omaishoitajien kustannuksella
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









