Opetusministeri Li Andersson on ehdottanut erityisopettajamitoitusta helpottamaan perusopetuksen haastavaa tilannetta ja inkluusion aiheuttamia ongelmia. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää erikoisena, että hallituksessa ei edelleenkään ole opittu, että pelkkä tavoitteiden ja mitoitusten asettaminen ei helpota ongelmaa, vaan voi jopa pahentaa tilanteita entisestään.

– Sote-puolella jo nähtiin, että pelkkä mitoituksen säätäminen lakiin ilman riittävää rahoitusta lähinnä heikentää palveluja. Yksityiset palveluntarjoajat ovat joutuneet pitämään asiakaspaikkoja tyhjinä, jotta lakimääräinen mitoitus toteutuu, huomauttaa kansanedustaja Jari Koskela.

Koskelan mielestä on tietysti hyvä, että erilaisia tavoitteita asetetaan, mutta niiden pitää olla realistisia etenkin, jos tavoitteet kirjataan lakitekstiin. Pelkkä erityisopettajamitoitus ei tulisi parantamaan peruskoulutuksen tilannetta, koska koko julkisella sektorilla on krooninen rahoitusvaje. Vajaa rahoitus ja vajaalukuinen henkilöstö asettavat kuntien eri viranhaltijat mahdottomaan asemaan, kun heidän pitää pyrkiä toimimaan lain kirjausten mukaan, vaikka keinoja ei olisi.

Uusi ilmastolaki on katastrofi

Erityisen suurena virheenä kansanedustaja Koskela pitää uuteen ilmastolakiin kirjattuja tavoitteita hiilineutraaliudesta ja päästövähennyksistä. Erityisesti uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa näiden toteutuminen ei ole realismia.

– Jo ennen Venäjän aloittamaa sotaa tiedettiin, että Suomen hiilineutraaliustavoite vuonna 2035 on käytännössä mahdoton toteuttaa. Lakia kesällä hyväksyttäessä tiedettiin, että kivihiiltä ja turvetta tullaan tarvitsemaan juuri tässä hetkessä lisää, Koskela korostaa.

Koskelan mukaan hallituksen pitäisi nyt pakittaa jo lakiin kirjatuista tavoitteista, kuten hoitoalan henkilöstömitoituksessa on osin tehtykin, ja vähintäänkin olla asettamatta uusia kunnianhimoisia mitoituksia ennen kuin voidaan varmistaa julkisten varojen riittävyys.

Suomen Uutiset