Eduskunnassa oli keskiviikkona käsittelyssä turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä ajankohtaisselonteko. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjasi puheessaan Suomen olevan kiinteä osa läntistä maailmaa ja antoi vankan tukensa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

Jari Koskelan mukaan Ukraina taistelee tällä hetkellä koko läntisen maailman puolesta. Tuossa taistelussa vastakkain ovat länsimaiset demokraattiset arvot ja mennyttä sekä oletettua suuruutta haikaileva totalitaristinen Venäjä.

– Me täällä eduskunnassa käymme toisinaan kiivastakin keskustelua siitä, miten asioita pitäisi hoitaa ja millaista politiikkaa pitäisi harjoittaa. Riidoista ja erimielisyyksistä huolimatta läpi puoluekentän olemme sitoutuneet kuitenkin tiettyihin perusarvoihin: demokratiaan, vapauteen, oikeusvaltioon ja ihmisarvoon. Nämä ovat lopulta ne arvot, jotka me kaikki hyväksymme. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, miten näitä arvoja on paras toteuttaa. Nämä arvot ovat myrkkyä Venäjän valtaa pitäville oligarkeille, Koskela muistutti täysistuntopuheenvuorossaan.

Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto

Koskelan mielestä Suomen Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto, kun itänaapurina on valtio, johon ei voi luottaa. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ei ole riittävä ja EU:n turvatakuut ovat hyvin epävarmat.

Koskela muistuttaa, että vuonna 1939 Suomi jäi yksin ja sellaista tilannetta ei pidä enää koskaan tulla vastaan. YYA-juna on Koskelan mukaan onneksi aikoja sitten mennyt, eikä Suomi halua päätyä Valko-Venäjän kaltaiseksi Venäjän vasallivaltioksi.

– Olemme joka tapauksessa jo pitkään olleet toinen jalka Natossa. Suomettuneisuudesta huolimatta viimeistään jo kylmän sodan aikana Suomi siirtyi pysyvästi kulttuurisesti osaksi länsimaista maailmaa, Koskela kiteytti.

Kansallinen puolustus ja huoltovarmuus kuntoon

Koskela korosti puheessaan, että Nato-jäsenyyden lisäksi Suomen täytyy huolehtia omasta puolustuksestaan ja huoltovarmuudestaan myös jatkossa. Sotilaallisen varautumisen lisäksi huolta on pidettävä myös muista yhteiskunnan kriittisistä osista.

– Omavaraisuutta niin energian kuin ruokahuollonkin suhteen pitää parantaa nykyisestä, siihen meillä on mahdollisuuksia. Tuonnin varassa ei voida olla, ei varsinkaan, jos tuonti tulee valtiosta, joka on julistanut meidät vihamieliseksi ja kykenee tämän tuontiriippuvuuden kautta tekemään meille myös kiusaa, Koskela sanoi puheessaan.

Kuntien pystyttävä vastaamaan kyberuhkiin

Kuntien ja hyvinvointialueiden varautumiskyvystä Koskela kantoi erityistä huolta. Kunnilla ja pian myös hyvinvointialueilla on rooli moniin arjen häiriötilanteisiin varautumisessa ja niillä on velvollisuus varautua ja jatkaa toimintaansa myös poikkeusoloissa.

– Olen hieman huolissani etenkin pienten ja keskisuurten kuntien kyvystä vastata esimerkiksi kyberuhkiin. Toivonkin, että tätä asiaa ei jätetä yksin kuntien ja alueiden hartioille — yhteiskunnan kaikkien osien varautumisen on oltava kunnossa, Koskela linjasi.

SUOMEN UUTISET