

Heikki Koskenkylä. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Koskenkylä: EU:n elvytysrahastosta ei ole apua elvytykseen
VTT Heikki Koskenkylä nostaa keskusteluun Economist-lehden kriittisiä havaintoja EU-elpymispaketista.
Euroopan unionin elvytysrahastosta päästiin lähelle sovintoa 10.11 useiden kuukausien neuvottelujen jälkeen. Seitsemän vuoden budjetin (vuodet 2021-2028) koko olisi noin 1100 miljardia ja elvytysrahasto 750 miljardia euroa – eli yhteensä noin 1,9 biljoonaa euroa. Unkarin pääministeri Viktor Orban on kuitenkin uhannut käyttää veto-oikeutta, koska hän ei hyväksy uudelleen määriteltyjä oikeusvaltion periaatteita budjetin varojen saamiseksi. On mahdollista, että jonkinlainen kompromissi saadaan kuitenkin aikaan.
Elvytysrahaston käyttöön sisältyy kuitenkin edelleen selviä ongelmia. Niihin ei ole helppoja ratkaisuja olemassa. Uudessa the Economist-lehden numerossa 14.11.2020., on varsin kriittinen arvio elvytysrahaston hyödyllisyydestä ja siihen liittyvistä ongelmista.
Elvytysrahaston perusideana oli auttaa pahiten koronasta kärsineitä maita. Tämän hetken arvioiden mukaan rahastosta voitaisiin myöntää suoraa tukea ja lainoja aikaisintaan syksystä 2021 alkaen. Avustuksia myönnettäisiin vuoteen 2024 saakka. Tukilainojen kysyntä saattaa olla ylipäänsä hyvin vähäistä, koska niistä ei saada merkittäviä korkohyötyjä. Useilla mailla valtion 10-vuotisen lainan korko on negatiivinen ja jopa Italiallakin vain 0,7 prosenttia. Maiden kiinnostus kohdistuukin lähinnä suoraan tukeen, jota myönnettäisiin yhteensä 390 miljardia euroa. Kun tuki jaetaan neljän vuoden aikana 27 maalle, vuosittainen tuki ei ole mitenkään ratkaiseva edes pahimmille kriisimaille.
Vielä olennaisempaa on, että tuki ei ehdi varsinaiseen koronasta aiheutuvaan talouksien elvytyksen tarpeeseen. Akuutti elvytys onkin jäämässä maiden omalle vastuulle sekä Euroopan keskuspankin ultrakevyen rahapolitiikan varaan. EKP:n toimien seurauksena Italian valtionlainojen korko on painunut ennätysalhaalle 0,7 prosenttiin. Samoin on koronasta pahasti kärsineen Espanjankin, vain 0,1 prosenttiin. Ilman EKP:n valtionlainojen osto-ohjelmaa näiden maiden ja useiden muidenkin lainojen korko olisi huomattavasti korkeampi ja konkurssin uhka olisi lähellä.
Komissio onkin käyttänyt elvytysrahastosta nimeä ”Next Generation EU” eli NGEU. Tukirahoja suunnattaisiinkin pitkä aikavälin rakenneuudistusten rahoittamiseen. Arviolta lähes 40 prosenttia tuesta menisi investointeihin, joilla ehkäistäisiin ilmastonmuutosta. Noin 20 prosenttia menisi digitalisaation edistämiseen. Lisäksi suuri osa tuesta menisi hankkeisiin, jotka edistäisivät kasvua ja työllisyyttä.
Parhaillaan jäsenmaissa laaditaan suunnitelmia varojen käytölle. Komission on tarkoitus analysoida suunnitelmat ja hyväksyä ne. Lisäksi komission tulisi valvoa varojen käyttöä. Kyse on valtavasta hankkeesta ja merkittävän uuden byrokratian luomisesta. The Economist arvioi, että komissiolla tulee olemaan pulaa resursseista ja osaamisesta. On mahdollista, että tukea valuu hyödyttömiin hankkeisiin ja suoranaiseen tuhlailuun. Esimerkiksi Italian kyky uudistaa talouttaan on ollut jo pitkään lähes olematonta.
Ylipäänsä nyt suunnitellun keskitetyn investointien ohjailun onnistumisen mahdollisuudet ovat heikot. Kyse on eräänlaisesta komission ”Gosplan”-tyyppisestä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontaorganisaation perustamisesta. Markkinataloudessa yksityisen sektorin tulisi pääosin vastata investoinneista. Ja rahoitus tulisi hankkia pääomamarkkinoilta. Julkisen sektorin tulisi ohjata investointeja pääosin välillisesti eli verotuksella, päästökaupan sääntelyllä ja mahdollisesti lainojen takauksilla. Tämä hanke saattaa mennä pahasti metsään. The Economist sanookin suoraan, että ”success is far from assured and Brussels is nervous” (suom: onnistuminen häämöttää kaukana, Bryssel on hermostunut).
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Bundesbankin johtaja Weidmann: EKP ei voi korvata poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjunnassa

EKP-pomot huolissaan: Kansalaisten luottamus keskuspankkiin hupenemassa

VTT Pekka Korpinen arvelee Italian tukiohjelmien jatkuvan pandemian jälkeenkin

Vesitetty oikeusvaltiomekanismi laimennee entisestään

EKP vihjaili edelleen löysentävänsä rahapolitiikkaansa – Portugalin 10-vuotiset lainat painuivat pakkaselle

Perussuomalaiset haluaa pitää Suomen EU-elvytysrahaston ulkopuolella: ”Suomen kannalta pikavippi, jossa maksamme saamamme rahat takaisin tuplana”

Taloustieteen emeritusprofessori Virén varoittaa elpymisvälineen korkoansasta

Suomelle tiedossa tiukka paikka: Liittokansleri Merkel murentaa ”ehdottoman tärkeää” oikeusvaltiomekanismia

EKP tutki: ”Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen
Viikon suosituimmat

Somaliedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Antikainen järkyttyi: Kymmenen päällikköä ja yli 80 työntekijää jakaa suomalaisten verorahoja maailmalle
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Ruotsin valtiopäivät muutti perustuslakia: Kansalaisuus pois maahanmuuttajataustaisilta rikollisilta ja huijareilta
Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt perustuslain muutoksen, joka mahdollistaa Ruotsin kansalaisuuden peruuttamisen, jos se on hankittu väärin tiedoin tai kaksoiskansalainen on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Perustuslain muutos on hyväksytty, mutta toimeenpano riippuu seuraavan hallituksen lakiehdotuksista. Vasemmistopuolue ja vihreät vastustivat muutosta.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää











