LEHTIKUVA/ARKISTO
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumiseen esitetään entistä vähemmän määrärahaa, sillä jatkossa maahanmuuttaja vastaa yhä enemmän itse omasta kotoutumisestaan. - Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Eduskunta käsittelee tällä viikolla valtion ensi vuoden budjettia. Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa tänään sisäministeri Mari Rantanen nosti esille, että sisäministeriön pääluokkaan ehdotetaan vuoden 2026 talousarviossa yhteensä kahta miljardia euroa. Vuoden 2025 talousarvioon verrattuna määrärahataso laskee noin 135 miljoonaa euroa.
– Vähennyksestä suurin osa aiheutuu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenojen laskusta, sillä kyseisten henkilöiden määrä on vähentynyt huomattavasti aiemmasta. Vähennykseen sisältyy myös kertaluontoisten lisäysten poistumisia sekä tehtyjä säästöpäätöksiä.
– Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita liittyen maahanmuuton kokonaisuuteen, ja niiden toimeenpanoa jatketaan. Vastaanottomenoihin ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin esitetään tähän perustuen yhteensä 111 miljoonan vähennystä ensi vuodelle, Rantanen sanoi.
Vuoden 2026 talousarvioesityksessä myös kotoutumisen määrärahaa on yhä vähemmän.
– Vuoden 2026 talousarvioesityksessä kotoutumisen edistämisen määrärahat ovat noin 350 miljoonaa euroa, mikä on yli 30 miljoonaa euroa vähemmän vuoden 2025 täydentävään talousarvioon verrattuna, Rantanen sanoi.
Hän korostaa, että hallituksen kotouttamispolitiikan lähtökohta on, että Suomeen kotoudutaan työllä.
– Kotoutumispolitiikka perustuu kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan tuetaan kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia vahvistamalla sekä yhteiskunnan tuntemusta edistämällä.
– Maahanmuuttajien omaa vastuuta kotoutumisesta sekä kotoutumista edistävien palveluiden velvoittavuutta lisätään entisestään tekemällä kotoutumislakiin ja järjestelmään tarvittavat korjaukset. Olemmekin nyt uudistamassa kotoutumislakia ja säätämässä velvoittavuuden tueksi uuden kotoutumistuen.
Hallitus on uudistanut kotoutumisen tavoitteet, joita ei ole aiemmin tarkasteltu riittävän kriittisesti.
– Kotoutumisen paras mittari on työllisyys, ja hallitus on asettanut talousarvioon kotoutumiskoulutuksen jälkeiset työllisyystavoitteet, joita meidän on syytä vaatia. Hallituksen päätösperusteisten toimien arvioidaan vähentävän kotoutumisen kustannuksia vuonna 2026 noin 80 miljoonalla eurolla, Rantanen sanoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja sisäministeri Mari Rantanen painottavat, että kotoutumisessa pelkkä raha ei ratkaise lopputulosta, vaan tulijan oma asenne. Suomeen saapuville on asetettava myös vastuita.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
SuomiAreenalla keskusteltiin tällä viikolla myös maahanmuutosta ja sisäisestä turvallisuudesta. Sisäministeri Mari Rantanen sanoi maahanmuuton kasvattamisesta haaveilevalle demarien Mikkel Näkkäläjärvelle, että nykyisellä hallituksella on maahanmuuttopolitiikassa paljon siivottavaa demarihallituksen jäljiltä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Presidentti Trump piti YK:n yleiskokouksessa pitkän puheen, jossa hän varoitti, että Euroopan maat ovat menossa helvettiin laittoman siirtolaisuuden takia. Trump vaati Euroopan maita liittymään energiapakotteisiin Venäjää vastaan. Vihreää siirtymää hän piti kalliina virheenä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen vaatii hallitusta nopeisiin ja selkeisiin toimiin, jotta maahanmuuttajien toimeentulotuki saadaan kestävälle tasolle.
Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi pääministeri Petteri Orpon ehdotusta selvittää mahdollisuutta kuljettaa Palestiinasta lapsia Suomeen sairaalahoitoon. - Ei ole tarkoituksenmukaista lennättää Suomeen vain muutamia valikoituja, sillä samalla rahalla auttaa lähialueilla useampia potilaita, Rantanen sanoo.
Viikon suosituimmat
Pitkäaikainen ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja sättii salamurhan uhriksi joutunutta Charlie Kirkiä vertaamalla tätä natsiin.
Oppositio oli kyselytunnilla tänään huolissaan palestiinalaisten, ei suomalaisten hyvinvoinnista.
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano julkaisee syyskuussa kirjoittamansa tiedepamfletin. Siinä ruoditaan hieman tavallista syvällisemmin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia politisoituneille ja kyseenalaisiksi nähdyille aiheille. Rahan jakajalta julkaisu irrotti erikoisen reaktion jo etukäteen.
TV-juontajan ohjelma hyllytettiin hänen levitettyään valheellista väitettä Charlie Kirkin murhaan liittyen. Nyt vasemmistolaiset yrittävät luoda hänestä jonkinlaista "sananvapauden marttyyria", kun sananvastuu osui omaan nilkkaan. Jotkut vasemmistopoliitikot ovat levittäneet samanlaisia valheita Suomessakin.
Vielä kymmenen vuotta sitten oli tabu keskustella siitä, miten Ruotsi muuttuisi, kun maahan asettuu satojatuhansia ihmisiä täysin vieraista kulttuureista. Solidaarisuus oli avainsana ja seurauksien kanssa nyt eletään. Väestörakenteen muutos on peruuttamaton ja ruotsalaiset eivät enää välttämättä ole enemmistö omassa maassaan.
Autoileva kansa kiittää hallituksen toimia, joilla autoilijan asemaa on parannettu ja osaltaan on varmistettu, ettei polttoaineiden litrahinta ylitä kipukynnystä. Sen sijaan Helsingin Sanomat oirehtii uudessa tilanteessa, joka Hesarin näkökulmasta on epämiellyttävä.
Berliinissä kehotetaan juutalaisia ja homoja varovaisuuteen erityisesti arabien ja muslimien asuttamilla alueilla. Pelko tulla ryöstetyksi, puukotetuksi ja pahoinpidellyksi on perusteltua myös muualla. "No go" -alueet eivät ole enää vieraita.
Yhdysvallat vaatii turvapaikanhakuun muutoksia, joiden myötä turvapaikoista tulisi väliaikaisia. Tavoitteena olisi, että turvapaikan saaneet palaisivat kotimaahansa heti tilanteen rauhoituttua. Lisäksi turvapaikkaa olisi haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta, jolloin vaeltelu läpi Euroopan jäisi pois. Omassa pakolaispolitiikassaan Yhdysvallat asettaa vainotut valkoiset etusijalle.
Euroopan parlamentin maatalous- ja ympäristövaliokunnat äänestivät tänään Euroopan komission metsien monitorointiehdotuksen hylkäämisen puolesta luvuin 80 puolesta, 46 vastaan. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen pitää äänestystulosta erinomaisena Suomelle.
Charlie Kirkin muistotilaisuudessa pidetyissä puheissa oli kyyneliä, uskonnollista hurmosta ja huumoria. Monet puhujista vannoivat, että Kirkin alulle panema työ tulee jatkumaan. Kirkin leski Erika sanoi antavansa miehensä murhaajalle anteeksi ja heitti kaikille miehille haasteen olla vahvoja ja rohkeita tosimiehiä, jotka rakastavat vaimojaan ja johtavat perhettään.
Lue lisää
