Työmarkkinoilla kuohuu tällä hetkellä, vaikka hallitus toimillaan nimenomaan lisää työtä ja keventää työntekijän verotusta. Poliittinen lakko vaikeutti tänään monen työmatkaa ja vei ruuan monen lapsen pöydästä koulussa.

Kuten perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kysymyksessään työministeri Arto Satoselle sanoi:

– Tuollainen uhittelu ei edusta eikä edistä mitään. Keskeinen syy lakkoja koskevien lakien tarkastelulle on huoli erityisesti laittomien lakkojen haitasta kilpailukyvyllemme suhteessa muihin Pohjoismaihin.

– Suomessa lakkoihin menetettyjen työpäivien määrä on aivan eri lukemissa verrattuna kilpailijamaihin. Se ei varmasti ole kansallinen etumme eikä kilpailukyvyn parantaja.

Kallis poliittinen lakko

Mäkelä kysyikin työministeri Satoselta, mitä suuruusluokkaa on lakkojen – laillisten sekä laittomien – suhteellinen hintalappu Suomen kansantaloudelle verrattuna keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihimme, kuten vaikkapa Ruotsiin.

Satonen ei kantanut taskussaan tilastoja kaikista lakkopäivistä, mutta tämän poliittisen lakkopäivän hinta on laskettu.

– Tämän päivän lakon osalta arviot liikkuvat 100-130 miljoonan euron luokassa. Kun vertaillaan suhteessa Ruotsiin, niin erot ovat mittavat. Täytyy muistaa, että Ruotsissa ei laittomia lakkoja ole käytännössä lainkaan. Ja kun lakoista on puhe, niin siihen lakko-oikeuden ytimeen ei hallitus ole millään tavalla puuttumassa.

Työrauhalaki on melkein 80 vuotta vanha

Kun oppositio muistutti entisistä hyvistä yhteistyön ajoista hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, muistutti työministeri työrauhalain olevan peräisin vuodelta 1946, jolloin ei tiedetty 2020-luvun työelämästä yhtään mitään.

Hän kuitenkin kertoi jokaisen hallituksen työelämää koskevan uudistuksen tulleen valmistelluksi kolmikantaisessa työryhmässä, jossa sekä työntekijä- että työnantajajärjestöillä on edustus.

Se, että valmistelupöydistä käveltiin pois, on kunkin järjestön oma asia.

Suomen Uutiset