Liberian sotarikoksista epäilty joutui oikeuteen – mutta miksi Suomessa?

Pirkanmaan käräjäoikeudessa Tampereella alkoi keskiviikkona oikeudenkäynti, jossa käsitellään Liberiassa lähes 20 vuotta sitten tapahtuneita sotarikoksia. Syytettyä epäillään kymmenistä siviileihin kohdistuneista murhista, kahdeksasta törkeästä raiskauksesta, käskystä polttaa lapsia elävältä ja jopa kannibalismista. Mutta miksi oikeutta käydään Suomessa?

Hirvittävistä rikoksista epäiltynä oleva Gibril Massaquoi osallistui syyttäjän mukaan Liberian sisällissotaan maan presidentin Charles Taylorin tukijana. Vuosina 1999-2003 sodittu Liberian toinen sisällissota oli äärimmäisen julma konflikti, jossa surmattiin satoja tuhansia siviilejä. Taisteluihin otti osaa useita eri sissijärjestöjä.

Liberian naapurimaassa Sierra Leonessa syntynyt ja kasvanut Gibril Massaquoi oli liittynyt Revolutionary United Front (RUF) -nimiseen kapinallisryhmään, joka taisteli hallituksen joukkoja vastaan 1991–2002 soditussa Sierra Leonen sisällissodassa. Osa RUF:n taistelijoista siirtyi joulukuusta 1999 alkaen Liberiaan taistelemaan presidentti Charles Taylorin puolella. Syyttäjän mukaan Gibril Massaquoi oli yksi Liberiaan siirtyneistä RUF:n komentajista.

Todisti omiaan vastaan ja sai syytesuojan

Vuodesta 2003 alkaen Massaquoi oli todistajana erityistuomioistuimessa, jonka YK oli asettanut tutkimaan Sierra Leonen sisällissodan aikaisia rikoksia. Vastineeksi todistuksistaan oman sissiryhmänsä muita jäseniä vastaan hän sai syytesuojan. Mutta syytesuoja koskee vain Sierra Leonen tapahtumia. Nyt Suomessa käytävä oikeudenkäynti käsittelee Liberian puolella rajaa tapahtuneita epäiltyjä rikoksia, kertoo Yle.

Justice Info -sivuston mukaan Massaquoi oli kotimaassaan Sierra Leonessa todistajansuojeluohjelmassa, eli hän asui vartioidussa turvatalossa. Koska hän oli syyttäjän tärkeimpiä todistajia, hänelle myönnettiin syytesuoja, vaikka sisällissotaa selvittänyt totuuskomissio epäili häntä erittäin vakavista sotarikoksista.

Suomeen erityislain turvin pakolaisena

Koska Massaquoi ei tuntenut oloaan turvalliseksi kotimaassaan, hänet siirrettiin Suomeen elokuussa 2008. Siirron taustalla oli YK:n alaisen Sierra Leonen erityistuomioistuimen ja Suomen välillä tehty sopimus, jossa Suomi sitoutuu ottamaan vastaan erityistuomioistuimen todistajia. Asiasta on säädetty eduskunnan vuonna 2006 hyväksymä erityislaki, jonka ovat allekirjoittaneet presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Suomeen otettiin siis henkilö, jonka tiedettiin olleen mukana Sierra Leonen verisessä sisällissodassa ja mahdollisesti syyllistyneen vakaviin sotarikoksiin, joita koskien hänelle oli myönnetty syytesuoja. Sopimuksen solmimiseen on saattanut vaikuttaa presidentti Tarja Halosen haave päästä YK:n pääsihteeriksi Kofi Annanin jälkeen.

Kuusi muuta suojeltavaa Massaquoin mukana Suomeen

Massaquoin mukana Suomeen tuli hänen vaimonsa, pariskunnan neljä lasta ja Massaquoin veli. Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusyksikön johtaja Pauliina Helminen kertoo Suomen Uutisille, että Suomi on kansainvälisten rikostuomioistuinten kanssa tekemiensä sopimusten puitteissa myöntänyt oleskelulupia tuomioistuimen todistajille ja heidän läheisilleen “muutamissa tapauksissa vuosikymmenten saatossa”.

– Tapaukset ovat hyvin vähäisiä, salassa pidettäviä eikä niistä valitettavasti ole myöskään antaa tilastoja, Helminen sanoo.

Suomessa Massaquoi ei ollut enää todistajansuojeluohjelmassa, vaan hänelle ja hänen läheisilleen myönnettiin pakolaisasemaa vastaavat edut ja vuosien kuluessa pysyvä oleskelulupa. Yle kertoo, että pian Suomeen saapumisen jälkeen aviopari erosi. Avioeroa seurasi elatusapuriita ja kiista isyyden tunnustamisesta. Massaquoi määrättiin maksamaan elatusapua, mutta maksuja ei vahvistettu maksettavaksi, koska Massaquoi todettiin vähävaraiseksi. Elatusmaksut jäivät siis ilmeisesti Kelan maksettaviksi.

Uusi sotarikostutkinta alkaa

Vuonna 2018 sveitsiläinen kansalaisjärjestö Civitas Maxima alkoi tutkia Gibril Massaquoin osuutta Liberian väkivaltaisuuksiin ja ilmoitti Suomen syyttäjäviranomaisille epäillyistä sotarikoksista. Suomessa tutkintaa johtamaan valittiin ylikomisario Thomas Elfgren, joka tunnetaan ruandalaispastori Francois Bazaramban joukkotuhontasyytteen tutkijana.

Suomen poliisi on tehnyt jo kolme matkaa Liberiaan haastatellakseen todistajia. Myös Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomarit siirtyvät seuraavaksi Sierra Leoneen ja Liberiaan kuulemaan todistajia. Tuomio on tarkoitus antaa syksyllä 2021.

Miksi oikeutta käydään Suomessa?

Valtionsyyttäjä Tom Laitinen vaatii Gibril Massaquoille elinkautista vankeutta. Massaquoi kiistää kaikki syytteet ja sanoo, ettei ole ollut Liberiassa kesän 2001 jälkeen.

Monet ovat kysyneet, miksi Liberian sotarikoksia käsitellään Suomessa. Miksei Massaquoita lähetetä tuomittavaksi Liberiaan tai Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen. Valtionsyyttäjä Laitinen perustelee Suomessa käytävää oikeudenkäyntiä sillä, että Massaquoi on “Suomen kansalaiseen rinnastettava henkilö”.

Valtionsyyttäjän mukaan on myös mahdollista, että törkeiden raiskausten uhrit pyytävät vahingonkorvauksia syytetyltä. Mikäli Massaquoilla ei ole varaa maksaa näitä korvauksia, ne jäänevät Suomen Valtionkonttorin maksettaviksi.

Pystytäänkö syytteet näyttämään toteen?

Syyttäjä myöntää itsekin, että epäillyistä rikoksista kulunut pitkä aika vaikeuttaa todistajien kertomusten arviointia. Todistajilla saattaa olla hatarat muistikuvat lähes 20 vuoden takaisista tapahtumista.

Haastehakemuksen mukaan edes murhien tarkat tekoajat eivät ole tiedossa, vaan ne on ilmoitettu tyyliin “tarkempi tekoaika todennäköisesti kesäkuu – joulukuu 2001”. Pitävien todisteiden saaminen voi siis osoittautua mahdottomaksi. Jos Massaquoi vapautetaan syytteistä, maaliskuusta 2020 asti vangittuna ollut mies tulee saamaan Suomen valtiolta muhkeat “koppikorvaukset” siltä ajalta, jonka hän on ollut tutkintavankeudessa.

Tuomio vai isot korvaukset syyttömäksi todetulle?

Aiemmissa vastaavissa oikeudenkäynneissä Suomen syyttäjälaitoksella on ollut vaihtelevasti onnea. Vuonna 2010 ruandalaispastori Francois Bazaramba tuomittiin joukkotuhonnasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Oikeudenkäynti oli Suomen valtiolle erittäin kallis. Jo käräjäoikeusvaiheessa kustannuksia oli kertynyt 2,6 miljoonaa euroa.

Niin sanotussa irakilaiskaksosten jutussa oikeus vapautti identtiset kaksosveljekset syytteistä koskien Camp Speicherin joukkomurhaa Irakissa vuonna 2014. Tuolloin Isis teloitti ainakin tuhat aseetonta vankia. Näyttö ei riittänyt osoittamaan epäiltyjen syyllistyneen tekoihin. Korvaukseksi vapaudenmenetyksestä kaksoset saivat Valtionkonttorilta 400 euroa vuorokaudelta, eli kumpikin mies sai 213 000 euroa.