

Liittopäivävaaleissa rökäletappion kärsinyt CDU valitsee seuraavan puheenjohtajansa perussuomalaisten tavoin suoralla jäsenäänestyksellä
Saksan kristillisdemokraatit (CDU) kärsivät ennenkuulumattoman vaalitappion syyskuun liittopäivävaaleissa. Puolue aikoo nyt karistaa elitismiä harteiltaan antaen puolueen jäsenten äänestää puheenjohtajansa perussuomalaisten tapaan.
CDU taisi tietää vaalimenestyksen salat, sillä he tekivät osapuilleen kaiken oppikirjan vastaisesti. Huonollakin onnella olisi jokin voittava liike osunut kohdilleen.
Puolue menetti neljänneksen äänestäjistään edellisiin vaaleihin verrattuna. CDU:ssa mietitään nyt, minkä verran ääniä valui läpi sormien henkilövalintojen ja minkä verran ex-puheenjohtaja Angela Merkelin politiikan vuoksi. Merkel siirsi porvaripuoluetta suurin harppauksen kohti vasemmistoa.
Norsunluutornin junttaama
Merkel junaili ensin samanmieliseksi seuraajakseen Annegret Kramp-Karrenbauerin. Hän jätti tehtävänsä tehtyään sarjan munauksia. Seuraavaksi 1 001 valitsijamiestä äänestivät puolueen johtoon Armin Laschetin. Laschet lupasi niin ikään jatkaa Merkelin linjalla.
Friedrich Merz kisasi puoluejohdon paikasta. Merz oli tyytymätön puolueen linjaan ja halusi palauttaa arvokonservatiivisen otteen. Hänellä oli hyvä kannatus puolueen kentällä. Puolue-eliitti halusi kuitenkin uskoa Merkelin linjan johtavan vaalivoittoon.
Seuraavaksi Laschet kamppaili puolueen liittokansleriehdokkuudesta. Tällä kertaa haastajaksi nousi baijerilaisen sisarpuolueen karismaattinen johtaja Markus Söder.
Söder jäi huhuilemaan norsunluutornin juurelle. Saksalaiset kertoivat toistuvasti pitävänsä Söderiä parhaimpana liittokanslerina ja Laschet oli kaikista epäsuosituin.
CDU:n eliitin viivattua Söderin nimen yli käänsivät saksalaiset katseensa toiseksi suosituimpaan ehdokkaaseen, sosiaalidemokraattien Olaf Scholziin.
Merkel pärjäsi koska oli Merkel
CDU menetti vaaleissa miljoonia ääniä. Suurimmat menetykset tulivat naisilta – ja eritoten iäkkäiltä naisilta.
Vaalien murskatappio on toki helppo osoittaa jälkiviisaasti. Naisäänestäjät tukivat puoluetta mitä ilmeisimmin Merkelin vuoksi. He eivät pitäneet puolueen linjan muutoksesta, mutta Merkel pärjäsi, koska hän oli Merkel.
CDU:n ajatus antaa jäsenten äänestää johtajansa korjaa ainakin yhden asian: eliitin kangastukset jäävät pois. Todennäköisesti se korjaa myös mahdollisen linjaongelman.
Olisi melkoinen ihme, jos Merz ei lähtisi puheenjohtajakisaan. Ja mikäli hän menestyy kisassa, voi CDU unohtaa vaalidoktriinistaan ”mini-Merkelin” metsästyksen. Kopiot kun eivät korvaa alkuperäistä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Armin Laschet Friedrich Merz Annegret Kramp-Karrenbauer Markus Söder Olaf Scholz Saksan liittopäivävaalit CDU Angela Merkel Jäsenäänestys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan vaalien tulos odotetunlainen ja silti historiallinen – puoluekenttä on nyt pirstaloitunut kuten muissakin EU-maissa

Huhtasaari: ”Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”

Suuret EU-maat siirtyivät nopeasti perussuomalaisten linjalle – Purra: ”Jäsenmaissa ymmärretään, ettei uusi siirtolaisvyöry ole enää mahdollinen”

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Perustuslakituomioistuin: Merkel rikkoi AfD:n poliittisia oikeuksia
Viikon suosituimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.

Yle julkaisee valejuttuja, lokaa valheillaan Purraa – tällaisilla perusteilla Yle kieltäytyy korjaamasta tympeitä virheitään
Jo vuosikausien ajan Yleisradio on pitänyt linjanaan, että ”väestönvaihto”-sanan käyttäminen on varma merkki äärioikeistolaisesta salaliittoteoriasta. Tämä näkemys on itsessään kiistanalainen, mutta Ylen uuden tulkinnan mukaan nyt myös ”väestön vaihtuminen”-sanojen käyttäminen tarkoittaa tukea äärioikeistolaiselle salaliittoteorialle. Termiä on aiemmin pidetty neutraalina ja Yle käyttää sitä itsekin. Valtiovarainministeri Riikka Purra syyttää nyt Yleä valehtelusta. Sosiaalisessa mediassa Ylen uutistoimituksen uusi linjaus herättää suurta kummastusta. Erityisavustaja Matias Turkkila kirjoittaa.

Kun kepun Kaikkonen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että Suomeen ei kaivata ”pummeja ja rikollisia” maahanmuuttajia – Yleä ei voinut vähempää kiinnostaa
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.

Suomen Perusta teki faktantarkistuksen valtamedian faktantarkistajille – lopputulos ei yllätä
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".

Mistä väestönvaihdossa on oikeasti kyse – Ylen ja Ilta-Sanomien faktantarkistajilla faktat hukassa ja lähteet kateissa
Valtamedia on jauhanut viikkokaupalla villejä spekulaatioita salaliittoteorioista sen jälkeen, kun perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui väestönvaihdosta. Tosiasiassa väestönvaihdossa ei ole sen enempää salaista kuin liittoakaan, ja teorian sijaan se on paremminkin havainto. Väestönvaihto käsitteenä muistuttaa huonon maahanmuuttopolitiikan pitkävaikutteisista ja käytännössä peruuttamattomista vaikutuksista.

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.

Mielenterveystyötä tekevä järjestö antoi 400 000 euron pääomalainan yksityiselle ravintolayhtiölle – samaan aikaan järjestöpomo valitettelee lisäresurssien puutetta
Mieli ry:n puheenjohtaja harmitteli Helsingin Sanomille, että hallituksen säästöt vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuutta auttaa. Samaan aikaan Mieli ry:lla on kuitenkin ollut satojen tuhansien eurojen edestä ylimääräistä rahaa yksityisen ravintolatoiminnan tukemiseen.

Nuori ukrainalaisnainen tapettiin julmasti Yhdysvalloissa – vasemmistolaiset huolissaan rasismista
Ukrainalaisen pakolaisnaisen julma surma on järkyttänyt ihmisiä Yhdysvalloissa. Oikeistolaiset ovat huolissaan mustan miehen silmittömästä väkivallasta nuorta naista kohtaan. Vasemmistolaiset puolestaan ovat huolissaan rasismista: heidän mukaansa veriteko johtuu mistä tahansa muusta kuin demokraattien ajamasta löyhästä rangaistuslinjasta. Suomen media taas yrittää kehystää presidentti Trumpin pahantekijäksi.

Vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa – Perussuomalaiset: ”Sietämätöntä”
Monet poliitikot oikealta vasemmalle - ja myös mediassa esiintyvät tutkijat hokevat viikosta toiseen, kuinka maahanmuuton lisääminen muka olisi välttämätöntä julkisen talouden rahoittamiseksi. Kelan tuoreet luvut vieraskielisten osuudesta tukien saajina kuitenkin paljastavat karun todellisuuden maahanmuuttolobbarien puheiden takana.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää