Kööpenhaminassa valittiin tänään Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti tulevalle Suomen puheenjohtajakaudelle. Neuvoston varapresidentiksi valittu kansanedustaja Lulu Ranne pitää tärkeänä kriisiyhteistyön kehittämistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ja edelleen käynnissä oleva koronapandemia osoittavat, että parannettavaa riittää.

– Enemmän tekoja turvallisen ja sujuvan pohjoismaisen arjen eteen. Enemmän konkretiaa ja vähemmän byrokratiaa kestävän Pohjolan puolesta, tiivistää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi tänään valittu kansanedustaja Lulu Ranne tavoitteensa puheenjohtajakaudelle. Neuvoston presidentiksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).

Todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina

Ranne korostaa, että pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää ja sillä on Pohjoismaiden kansojen suuri tuki, mutta työ turvallisen ja sujuvan arjen eteen on pahasti kesken. Vielä meneillään oleva koronakriisi ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoittavat, että parannettavaa riittää.

Kriisiyhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä teemoista Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden neuvosto tilasi ministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen pohjoismaisesta siivilivalmiudesta. Enestam esitteli vielä keskeneräisen selvityksen 12 ehdotuksesta, joilla siviilikriisivalmiutta voisi vahvistaa.

– Pääministerit ovat puheissaan kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vahvaa kriisiyhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä on lupaavaa, mutta todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina. Pohjoismaiden on sitouduttava pääministeritasolla konkreettisiin tekoihin kriisivalmiuden parantamiseksi, Ranne toteaa.

Uudistustarpeita erityisesti verosopimusten osalta

Ranne nostaa esiin erityisesti kaksi kohtaa Enestamin selvityksestä.

– On hienoa, että Enestam nostaa selvityksessään esiin lainsäädännön ja sopimusten päivitys- ja uudistustarpeen eritysesti verosopimusten ja maiden välisen hybridityön osalta. Pendelöiviä työntekijöitä, eläkeläisiä ja työnantajia epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti kohtelevien verotussopimusten osalta työ on jo käynnistetty rajaesteneuvostossa ja rajaestetyöryhmässä, toteaa Ranne.

Uusi maahanmuuttokriisi odottaa jo rajojen takana

Rajaestetyöryhmä, jonka puheenjohtajana Ranne toimii, keskittyy verkostonsa kanssa poistamaan esteitä sujuvan ja turvallisen arjen tieltä. Siihen kuuluvat erityisesti esteiden poistaminen yritysten, opiskelijoiden, työvoiman ja yli rajojen tapahtuvan avunantamisen tieltä.

– Kiireellisintä olisi kuitenkin järjestäytyä yhdessä rintamassa rajojen yli tuleviin kriiseihin. Turvapaikanhakijakriisi vuonna 2015 sekä vielä meneillään oleva koronapandemia osoittivat, että emme kykene ratkaisemaan kriisejä yhdessä. Uusi maahanmuuttokriisi odottaa rajojen takana, ja meillä on jo kiire järjestäytyä niin, että estämme kriisit tai vähintäänkin selviämme niistä huomattavasti aikaisempaa pienemmin vaurioin, toteaa Ranne.

– Meillä ei ole järjestelmällistä pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä tai valmiita skenaario- ja toimintasuunnitelmia tehokkaan yhteistyön tekemiseksi kriisiolosuhteissa. Enestamin ehdotus pohjoismaisen siviilivalmiuden yksiköstä joko laatimalla Pohjoismaiden välinen erityissopimus tai tarkistamalla ns. Helsingin sopimusta on erittäin kannatettava, toteaa Ranne.

Suomen Uutiset