Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

kriisiyhteistyö

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja Lulu Ranne kirjoittaa Pohjola-Nordenin lehden numerossa 2/2022 Pohjoismaiden neuvoston uudistamistarpeesta muuttuneessa maailmantilanteessa. Ranne uskoo, että mikäli uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa Pohjoismaiden neuvostoa näivettyminen Stalinin haamun varjoon.

Lulu Ranne kertoo olevansa pohjoismaisen yhteistyön suuri ystävä ja rakastavansa Pohjoismaiden perinteistä elämäntapaa, kieliä ja kulttuureja. Hän on myös kaksikielinen, asunut pitkään Ruotsissa ja tehnyt työuransa aikana paljon hyvää yhteystyötä pohjoismaalaisten kanssa.
&#8211; Pohjoismaat ja Baltian maat ovat meille suomalaisille kaikkein tärkeimpiä ja rakkaimpia kumppaneita. Yhteistyöllä ei ole rajaa, vaan siinä on valtavasti mahdollisuuksia. Näin erityisesti nyt, kun olemme pian kaikki puolustusliitto Natossa.
Maailma on muuttunut
Ranne pitää Pohjoismaiden neuvoston roolia pohjoismaisessa yhteistyössä nykyisellään erittäin turhauttavana. Kolme ja puoli vuotta kestäneen Pohjoismaiden neuvoston jäsenyytensä aikana Ranne on ryytynyt neuvoston hampaattomuuteen ja kahvitteluhetkiin siitäkin huolimatta, että hänen siellä tapaamansa virkamiehet ovat taitavia ja ahkeria ja parlamentaarikotkin pääosin asiallisia.
&#8211; Neuvosto on vähän niin kuin &#8220;Pohjolan parlamentti&#8221;, mutta se ei säädä lakeja vaan tekee Pohjoismaiden hallituksille ja ministereille suosituksia Pohjoismaiden olojen, lainsäädännön ja yhteistyön parantamiseksi. Sen vaikuttavuus on kuitenkin erittäin heikko, ja sieltä lähetetään aivan liikaa kaikenkarvaisiin ja -kokoisiin asioihin liittyviä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille.
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952, ja se täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Suomi liittyi neuvostoon virallisesti vuonna 1955. Stalin asetti liittymisen ehdoksi, että Pohjoismaiden neuvosto ei käsittelisi ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikkaa. Suomi liittyi neuvostoon Stalinin kuoleman jälkeen, mutta Stalinin haamu on seurannut Pohjoismaiden neuvostoa siitä asti.
&#8211; Maailma on kuitenkin täysin muuttunut 70 vuodessa. Pohjoismaiden neuvosto ei ole pysynyt perässä. Sitä ei ilmeisesti ole haluttu eikä kyetty uudistamaan. Väitän, että se on nykyisellään aikansa elänyt elin, joka ei motivoi parlamentaarikkoja taikka virkamiehiä. Organisaatio, joka on kansalaisille tuntematon, byrokraattinen ja tehoton.
Tuhannen taalan paikka
Ranne uskoo, että maailmantilanne, vakavat kriisit ja lopulta Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäyttävät ja antavat Pohjoismaiden neuvostollekin tuhannen taalan paikan muuttua. Neuvosto käsittelee ulko- ja puolustuspolitiikkaa nykyisin lähes jokaisessa puheenjohtajiston ja valiokunnan kokouksessa sekä varsinaisissa istunnoissa.
&#8211; Olemme ottaneet kantaa Venäjän suorittamaan kansanmurhaan, järjestäneet erinomaisen seminaarin Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän tilanteesta Baltian yleiskokouksen kanssa ja vaadimme Pohjoismaille yhteistä kyberturvallisuusstrategiaa sekä kriisi- ja siviilivalmiusyhteistyön tehostamista, Ranne kertoo.
&#8211; Venäjän hyökkäys ja sen toteuttama massamurha Ukrainassa osuivat kohtaan, jossa Suomella on Pohjoismaiden neuvoston presidenttiys. Suomi, jos joku, on Baltian maiden rinnalla se, joka tuntee Venäjän paremmin kuin yksikään muu maa. Suomi on se maa, joka tietää, että suhteet eivät palaa ennalleen ainakaan nyt elävien sukupolvien aikana.
Uudistamisen aika on nyt
Ranne kirjoittaa, että Pohjoismaiden neuvoston momentum ja uudistamisen aika on nyt.
&#8211; Keskustelu siitä, mihin suuntaan Pohjoismaiden neuvostoa halutaan kehittää, on käynnistettävä aktiivisesti Suomen puheenjohtajuuskauden aikana. Eikä pelkkä keskustelu riitä.
&#8211; Pohjoismaisessa yhteistyössä on rajattomasti mahdollisuuksia, mutta näivettyminen uhkaa, jos parlamentit eivät itse ymmärrä muuttaa Pohjoismaiden neuvostoa ja sen liepeillä olevia organisaatioita. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian yleiskokouksen yhdistämistä on harkittava vakavasti. Maailma muuttuu, eikä meillä ole varaa ylläpitää matkustelukerhoja ja valtavaa byrokratiaa, joka ei synnytä mitattavaa hyötyä Pohjoismaille, Ranne uskoo.
Parantamisen varaa on rajattomasti
Ranne uskoo, että kaikki Pohjoismaat hyötyisivät tiiviimmästä huoltovarmuus-, energia- ja sisäisen turvallisuuden yhteistyöstä. Myös maiden välisen kaupan, yrittäjyyden, työnteon ja koulutuksen saralla olisi paljon voitettavaa. Hyvän täytyy saada ylittää Pohjoismaiden väliset rajat, mutta on silti aina muistettava, että rajat myös suojelevat kansalaisia ja valtioita pahalta, kuten jengirikollisuudelta ja huumeilta. Tai näin rajojen ainakin pitäisi toimia.
&#8211; Hyvää pohjoismaista yhteistyötä löytyy jo paljon, mutta parantamisen varaa on rajattomasti. Vanhat toimintatavat, jähmeä ja paisunut byrokratia, mukavuudenhalu tai itsetyytyväisyys eivät saa olla muutoksen jarruna.
Neuvoston on määriteltävä itsensä uudelleen
Ranteen mielestä Pohjoismaiden neuvosto voisi ottaa johtajan roolin pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta ensin sen on määriteltävä itsensä uudelleen. Mikä on sen olemassaolon oikeutus? Mihin sitä tarvitaan? Mikä on se epämääräinen &#8220;pohjoismaalainen hyöty&#8221;, josta usein puhutaan? Mitkä ovat neuvoston tavoitteet? Miten tavoitteisiin päästään ja miten niitä mitataan?
&#8211; Kysymys kuuluu, haluaako Pohjoismaiden neuvosto olla vaikuttava pohjoismaisen hyvinvoinnin suojelija, kehittäjä ja rakentaja.
Jos muuttumiseen on halua, on siihen myös kykyä.
&#8211; Jos merkittävää uudistusta ei käynnistetä nyt, uhkaa todellinen uudistus jäädä tekemättä ja Stalinin haamu jää leijumaan.
&nbsp;

Pohjoismaiden neuvoston uudistamisen aika on nyt – Ranne: Pohjoismaiden neuvoston on valittava, näivettyykö se Stalinin haamun varjoon vai uudistetaanko sitä perusteellisesti

Kööpenhaminassa valittiin tänään Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti tulevalle Suomen puheenjohtajakaudelle. Neuvoston varapresidentiksi valittu kansanedustaja Lulu Ranne pitää tärkeänä kriisiyhteistyön kehittämistä. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi ja edelleen käynnissä oleva koronapandemia osoittavat, että parannettavaa riittää.

&#8211; Enemmän tekoja turvallisen ja sujuvan pohjoismaisen arjen eteen. Enemmän konkretiaa ja vähemmän byrokratiaa kestävän Pohjolan puolesta, tiivistää Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi tänään valittu kansanedustaja Lulu Ranne tavoitteensa puheenjohtajakaudelle. Neuvoston presidentiksi valittiin Erkki Tuomioja (sd.).
Todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina
Ranne korostaa, että pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää ja sillä on Pohjoismaiden kansojen suuri tuki, mutta työ turvallisen ja sujuvan arjen eteen on pahasti kesken. Vielä meneillään oleva koronakriisi ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi osoittavat, että parannettavaa riittää.
Kriisiyhteistyö onkin ollut yksi tärkeimmistä teemoista Pohjoismaiden neuvoston 73. istunnossa Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden neuvosto tilasi ministeri Jan-Erik Enestamilta selvityksen pohjoismaisesta siivilivalmiudesta. Enestam esitteli vielä keskeneräisen selvityksen 12 ehdotuksesta, joilla siviilikriisivalmiutta voisi vahvistaa.
&#8211; Pääministerit ovat puheissaan kaikki samaa mieltä siitä, että tarvitsemme vahvaa kriisiyhteistyötä Pohjoismaissa. Tämä on lupaavaa, mutta todellinen sitoutuminen näkyy vasta tekoina. Pohjoismaiden on sitouduttava pääministeritasolla konkreettisiin tekoihin kriisivalmiuden parantamiseksi, Ranne toteaa.
Uudistustarpeita erityisesti verosopimusten osalta
Ranne nostaa esiin erityisesti kaksi kohtaa Enestamin selvityksestä.
&#8211; On hienoa, että Enestam nostaa selvityksessään esiin lainsäädännön ja sopimusten päivitys- ja uudistustarpeen eritysesti verosopimusten ja maiden välisen hybridityön osalta. Pendelöiviä työntekijöitä, eläkeläisiä ja työnantajia epäjohdonmukaisesti ja epäreilusti kohtelevien verotussopimusten osalta työ on jo käynnistetty rajaesteneuvostossa ja rajaestetyöryhmässä, toteaa Ranne.
Uusi maahanmuuttokriisi odottaa jo rajojen takana
Rajaestetyöryhmä, jonka puheenjohtajana Ranne toimii, keskittyy verkostonsa kanssa poistamaan esteitä sujuvan ja turvallisen arjen tieltä. Siihen kuuluvat erityisesti esteiden poistaminen yritysten, opiskelijoiden, työvoiman ja yli rajojen tapahtuvan avunantamisen tieltä.
&#8211; Kiireellisintä olisi kuitenkin järjestäytyä yhdessä rintamassa rajojen yli tuleviin kriiseihin. Turvapaikanhakijakriisi vuonna 2015 sekä vielä meneillään oleva koronapandemia osoittivat, että emme kykene ratkaisemaan kriisejä yhdessä. Uusi maahanmuuttokriisi odottaa rajojen takana, ja meillä on jo kiire järjestäytyä niin, että estämme kriisit tai vähintäänkin selviämme niistä huomattavasti aikaisempaa pienemmin vaurioin, toteaa Ranne.
&#8211; Meillä ei ole järjestelmällistä pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä tai valmiita skenaario- ja toimintasuunnitelmia tehokkaan yhteistyön tekemiseksi kriisiolosuhteissa. Enestamin ehdotus pohjoismaisen siviilivalmiuden yksiköstä joko laatimalla Pohjoismaiden välinen erityissopimus tai tarkistamalla ns. Helsingin sopimusta on erittäin kannatettava, toteaa Ranne.
&nbsp;

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

kriisiyhteistyö

Pohjoismaiden neuvoston uudistamisen aika on nyt – Ranne: Pohjoismaiden neuvoston on valittava, näivettyykö se Stalinin haamun varjoon vai uudistetaanko sitä perusteellisesti

Ranne: Pohjoismaat eivät kestä uutta pandemiaa tai vuoden 2015 kaltaista turvapaikkakriisiä

Uusimmat

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen