Taloustoimittaja Jan Hurri kertoo kolumnissaan, miten EU-liittovaltiota hivutetaan vaivihkaa eteenpäin. Hän muistuttaa ”Junckerin mallista”, jonka oppien perusteella asioista tehdään tahallaan vaikeaselkoisia, jotta vastarintaa ei syntyisi. Juuri nyt EU on väittää tekevänsä koronatoimia, mutta tosiasiassa se kiihdyttää liittovaltiokehitystä.

Hurri kirjoittaa:

– Kriisi näyttää taas tarjonneen houkuttelevan tilaisuuden aivan muihin tavoitteisiin kuin päältä päin näyttää. Kriisit ja niihin vastaavat kriisitoimet ovatkin jo pitkän aikaa olleet EU:lle paljon enemmän kuin vain haasteita. Ne ovat paitsi haasteita myös mahdollisuus ja usein välttämätön veruke EU:n muokkaamiseen.

– Kriisitoimet ovat tarjonneet – ja näyttävät taas tarjoavan – tilaisuuden muuttaa EU:ta sellaisillakin tavoilla, jotka olisivat poliittisesti vaivalloisia, hitaita tai jopa mahdottomia ilman kriisin synnyttämää uhkaa ja välttämättömän pakon painostavaa tunnelmaa.

Hurrin mukaan korona-elvytyspaketti koostuu useista erillisistä, uudenlaisista ja ennen kaikkea monimutkaisista ”palikoista”, joiden muodostamaa kokonaisuutta ja vaikutuksia on hyvin vaikea hahmottaa.

– Vaikeaselkoisuus ei kuitenkaan ole tälläkään kerralla kiireessä sattunut vahinko saati sattuma, vaan se on kriisitoimien – ja EU:n muokkaamisen – keskeisiä työkaluja ja peruspiirteitä.

– Elvytysrahasto toistaa tältä osin prikulleen niin sanottua ”Junckerin mallia”, jossa vaikeaselkoisuus ja viekkaus ovat toimien tarkoituksenmukaisia ominaispiirteitä eivätkä vikoja.

Hurri imitoi EU-eliitin toimintatapaa:

– Me päätämme jotakin, sitten kerromme siitä ja odotamme ja katsomme, mitä tapahtuu. Ellei päätöksestä nouse huutoa ja vastarintaa – kun useimmathan eivät ole ymmärtäneet, mitä olemme päättäneet – jatkamme samaan tapaan. Askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta.

Lue koko kolumni täältä >

SUOMEN UUTISET