Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

Jan Hurri

Vihreä siirtymä on johtanut sähköpulaan varsinkin Saksassa. Euroopan yhteisen sähköpörssin Nord Poolin laajentaminen Pohjoismaista muualle Eurooppaan on johtanut siihen, että yhteisellä markkina-alueella hinnat nousevat kaikkialla, jos jossain maassa vallitsee sähköpula. Sähkön vienti Pohjoismaista kalliimman sähkön maihin tarkoittaa siis samalla kalliimpien hintojen tuomista omille kotimarkkinoille. Ruotsalaisprofessori kertoo videolla sähköverkon ja sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Professori Jan Blomgren esitelmöi elokuun lopussa Tukholmassa Ruotsin korkeista sähkön hinnoista. Blomgren on toiminut vuodesta 2003 sovelletun ydinfysiikan professorina Uppsalan yliopistossa. Videoon saa suomenkielisen tekstityksen YouTuben valikosta.
<iframe loading="lazy" title="Professor Jan Blomgren: Så här uppstod elkrisen i Sverige" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/0Oh_w5KrEVc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Viimeisen vuoden aikana sähkön hinta on noussut dramaattisesti koko Euroopassa. Professori Blomgrenin mukaan tämä johtuu järjestelmän toimintaperiaatteesta: sähköä on hankala varastoida, joten sitä on tuotettava juuri niin paljon kuin sitä kulloinkin käytetään.
Kaikki tavat tuottaa sähköä eivät ole yhdenvertaisia sähköverkon toiminnan ja vakauden kannalta. Blomgren korostaa suurten generaattorien merkitystä, sillä ne parantavat sähköverkon kestävyyttä häiriöitä vastaan.
Jan Blomgren itse tunnetaan ydinvoiman puolestapuhujana, ja hänellä on ydinvoimaan liittyvä konsulttiyritys, mutta hän korostaa sitä, että suuria generaattoreita voidaan pyörittää muullakin kuin ydinvoimalla. Suuri generaattori voi olla isossa vesivoimalassa tai fossiilisilla polttoaineilla (öljy, kaasu tai hiili) toimivassa voimalassa. Oleellista on joka tapauksessa se, että suurta generaattoria ei voida korvata tuhannella pienellä generaattorilla, koska silloin ei saada yhtä hyvää sähköverkon vakautta.
Sähköverkon vakaus on kriittinen asia
Tuotettu sähkö pitää yleensä siirtää tuotantopaikasta käyttöpaikkaan. Suuret generaattorit tarjoavat sähköverkon kannalta paremmat säätömahdollisuudet, kun taas pienet generaattorit tekevät sähköverkosta epävakaan.
Ruotsissa on jopa menetetty mahdollisuus siirtää vesivoimalla tuotettua sähköä Pohjois-Ruotsista Keski-Ruotsiin, koska etelässä ei ole enää riittävästi suuria, tasapainottavia generaattoreita, kun puolet ydinvoimaloista on suljettu.
Ruotsissa on ollut kaksitoista ydinreaktoria, joista kuusi on otettu pois käytöstä vuodesta 1999 alkaen. Kuusi reaktoria on yhä käytössä kolmessa eri ydinvoimalassa.
Aurinko- ja tuulivoimalat ovat sähköverkon vakauden kannalta erityisen ongelmallisia, sillä niiden teho vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan, ilman että ihminen voi niitä kontrolloida. Siksi ne tarvitsevat rinnalleen esimerkiksi vesivoimaa säätövoimaksi.
Sähkön vienti ulkomaille tarkoittaa korkeampia hintoja
Suomesta on Olkiluoto 3:n myötä tulossa sähköomavarainen ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Professori Blomgren huomauttaa, että jos Suomi jatkossa haluaisi myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä esimerkiksi Saksaan, esteenä on se, että Etelä-Ruotsin sähköverkko toimii niin huonosti.
Tällä artikkelia kirjoitettaessa Suomi tuo 1089 megawattia sähköä Pohjois-Ruotsista ja 308 MW Keski-Ruotsista, <a href="https://www.svk.se/om-kraftsystemet/kontrollrummet/">kertoo</a> Svenska Kraftnät -portaali. Samaan aikaan Suomi vie 567 MW Viroon. Suomen nettosähköntuonti on siis 897 MW. Viro puolestaan vie sähköä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.
Norja on rakentanut suoran yhteyden Saksaan ja Britanniaan myydäkseen sinne sähköä hyvään hintaan. Tämä nostaa sähkön hintaa Norjassa, koska norjalaisten on maksettava sähköstä enemmän, jotta se ei menisi vientiin.
Sähkön vieminen ulkomaille tarkoittaa siis samalla korkeampien sähkön hintojen tuomista ulkomailta kotimarkkinoille, Blomgren selittää. Jos tästä johtuvaa hintojen nousua ei korvata kotimaisille kuluttajille, nämä joutuvat maksamaan kalliisti siitä, että sähkön tuottajilla on mahdollisuus tienata enemmän viemällä sähköä ulkomaille.
Saksan sähköpula aiheuttaa hintaennätyksiä Ruotsissa
Sähköpörssin toiminta on tietenkin poliittinen kysymys, johon on keksittävä ratkaisu kaikissa Pohjoismaissa, Blomgren sanoo. Hän kertoo, että Skånessa rikottiin kaikkien aikojen ennätys sähkön hinnassa juuri sinä päivänä, kun hän piti esitelmänsä. Tämä tapahtui siis elokuussa, kun oli lämmintä ja kaunista. Ongelma johtuu nimenomaan Saksassa vallitsevasta valtavasta sähköpulasta.
&#8211; Tässä näemme seuraukset, kun poliittiset päättäjät eivät ole osanneet ottaa luonnonlakeja huomioon, Blomgren toteaa.
Saksa maksattaa omat energiapoliittiset virheensä muilla, kuten perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne kiteytti eduskunnan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ranne-pohjola-vajonnut-saksan-energiasiirtomaaksi/">kyselytunnilla</a>.
Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009060205.html">näkee</a> saman syy-seuraus-ketjun kuin professori Blomberg: Pohjolan ja Manner-Euroopan väliset sähkön siirtoyhteydet ovat helpottaneet muiden sähköpulaa mutta samalla tuoneet osan muiden hirmuhinnoista Pohjolaan. Jan Hurrin mukaan Suomen ainoa nopea ja takuulla tehokas tapa helpottaa omien sähkömarkkinoidensa hirmuhintoja olisi katkaista sähkön siirtoyhteydet Manner-Euroopan sähkömarkkinoille.
Onko luvassa kymmenen vuoden kurjuus?
Blomgren kertoo, että Ruotsissa tilanne huononi huomattavasti, kun Barsebäckin lisäksi neljä muutakin ydinreaktoria suljettiin tällä vuosituhannella poliittisten päätösten tuloksena. Tämän seurauksena sähkön hinta on vuoden aikana yli nelinkertaistunut Ruotsissa.
Tähän ongelmaan ei ole olemassa nopeita ratkaisuja, Blomgren sanoo. Uuden ydinvoimalan rakentaminen kestää vähintään seitsemän vuotta siitä, kun lupa on saatu, ja luvan saaminen voi kestää kauemmin kuin voimalan rakentaminen.
Nyt on julkisessa keskustelussa alettu ymmärtää, että tässä kaikessa on sähkön hinnan lisäksi kyse myös turvallisuuspolitiikasta ja koko talouden toiminnasta, koska energia on koko yhteiskunnan perusta.
Blomgren ennustelee, että nykyinen energiakriisi voi johtaa Euroopassa samanlaiseen, kymmenen vuotta kestävään talouden stagflaatioon kuin 1970-luvun öljykriisi aikoinaan. Stagflaatio tarkoittaa taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys.
Blomgren muistuttaa, että sähkön hinnan nousu alkoi jo puoli vuotta ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sähkön osuus energiasektorista on nykyään paljon suurempi kuin se oli 1970-luvulla. Ja energian hinta vaikuttaa kaikkeen, kuten esimerkiksi ruuan hintaan.
Vihreä siirtymä aiheuttaa ongelmia
Pyrkimys niin kutsuttuun vihreään siirtymään on Blomgrenin mukaan erityisen ongelmallinen, koska mikään maa maailmassa ei ole kyennyt rakentamaan sähköverkkoa, joka toimii pelkästään vaihtelevan energian &#8211; kuten tuulen ja auringon &#8211; varassa. Kaikkien maailman sähköverkkojen perustana ovat suuret generaattorit, joiden tuotantoa voidaan itse kontrolloida.
Ongelma kiteytyy siihen, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden teho vaihtelee suuresti luonnonolosuhteiden mukaan. Aurinko ei paista yöllä ja tyynellä kelillä tuulivoimalat saattavat seistä lähes koko maassa. Sähköä pitäisi siis pystyä varastoimaan.
Sähköä on hankala varastoida
Sähkön varastointi on suuressa mittakaavassa kuitenkin vaikeaa. Tällä hetkellä käytännössä toimivin tapa varastoida esimerkiksi tuulivoiman tuottamaa ylijäämäsähköä on käyttää sitä pumppaamaan vettä takaisin ylös vesivoimalan patoaltaaseen.
On puhuttu myös sähkön käyttämisestä veden hajottamiseen vedyksi ja hapeksi, jotta vety voidaan myöhemmin polttaa sähköksi generaattorissa. Tämä on Blomgrenin mukaan erittäin tehotonta ja vaatii suuria investointeja.
Myöskään nykyinen akkukapasiteetti ei riitä, kun kyse on sähkön varastoimisesta koko maan tarpeisiin. Esimerkiksi <a href="https://www.zdf.de/verbraucher/wiso/blackout-in-deutschland--reale-gefahr-100.html">Saksassa</a> on yhteensä 40 gigawattitunnin verran erilaista varastointikapasiteettia. Se riittää Saksan sähköntarpeen tyydyttämiseen puoleksi tunniksi tai korkeintaan tunniksi.

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Suomen ja Italian hallitukset ilmoittivat viime perjantaina tukitoimista, joilla kansalaisia autetaan selviämään pystysuoraan kohonneista energiakustannuksista. Eroja toimissa on kuin yöllä ja päivällä, toteaa Taloussanomat. Italia laittaa EU:n koronaelvytyksen tarkoitettuja rahoja reippaasti juuri kansan energiapiinan helpottamiseen.

Suomi antaa työmatkakulujen verovähennykseen viiden sentin kilometrikohtaisen tilapäisen korotuksen. Sen kustannusvaikutus on 140 miljoonaa euroa. Muitakin tukitapoja toki selvitellään.
”Tämän ja viime vuoden ylimääräiset energiatuet yhteen laskien Italian valtio avittaa kansalaistensa ja yritystensä selviämistä energiakriisin paisuttamista sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuista yhteensä 18 miljardin euron tukiaisilla”, <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008633359.html">kirjoittaa</a> kommentissaan Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Italian energiatuki massiivinen Suomeen verrattuna
Italia tukee kansalaistensa ja yritystensä energiapiinaa toisin sanoen lähes 130-kertaisella rahamäärällä Suomen hallituksen ilmoittamaan täsmätukeen verrattuna.
Koronaelvytykseen korvamerkityssä kaikkiaan 800 miljardin euron EU-operaatiossa Italia on absoluuttisesti suurin saaja, mutta Suomi on yksi järjestelyn nettomaksajista.
&nbsp;

Taloussanomat: ”Italia tukee kansan ja yritysten energiapiinaa lähes 130-kertaisella rahamäärällä Suomen hallituksen ilmoittamaan täsmätukeen verrattuna”

Taloustoimittaja Jan Hurri kertoo <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006632725.html">kolumnissaan</a>, miten EU-liittovaltiota hivutetaan vaivihkaa eteenpäin. Hän muistuttaa &#8220;Junckerin mallista&#8221;, jonka oppien perusteella asioista tehdään tahallaan vaikeaselkoisia, jotta vastarintaa ei syntyisi. Juuri nyt EU on väittää tekevänsä koronatoimia, mutta tosiasiassa se kiihdyttää liittovaltiokehitystä. 

Hurri kirjoittaa:
&#8211; Kriisi näyttää taas tarjonneen houkuttelevan tilaisuuden aivan muihin tavoitteisiin kuin päältä päin näyttää. Kriisit ja niihin vastaavat kriisitoimet ovatkin jo pitkän aikaa olleet EU:lle paljon enemmän kuin vain haasteita. Ne ovat paitsi haasteita myös mahdollisuus ja usein välttämätön veruke EU:n muokkaamiseen.
&#8211; Kriisitoimet ovat tarjonneet – ja näyttävät taas tarjoavan – tilaisuuden muuttaa EU:ta sellaisillakin tavoilla, jotka olisivat poliittisesti vaivalloisia, hitaita tai jopa mahdottomia ilman kriisin synnyttämää uhkaa ja välttämättömän pakon painostavaa tunnelmaa.
Hurrin mukaan korona-elvytyspaketti koostuu useista erillisistä, uudenlaisista ja ennen kaikkea monimutkaisista &#8220;palikoista&#8221;, joiden muodostamaa kokonaisuutta ja vaikutuksia on hyvin vaikea hahmottaa.
&#8211; Vaikeaselkoisuus ei kuitenkaan ole tälläkään kerralla kiireessä sattunut vahinko saati sattuma, vaan se on kriisitoimien – ja EU:n muokkaamisen – keskeisiä työkaluja ja peruspiirteitä.
&#8211; Elvytysrahasto toistaa tältä osin prikulleen niin sanottua &#8220;Junckerin mallia&#8221;, jossa vaikeaselkoisuus ja viekkaus ovat toimien tarkoituksenmukaisia ominaispiirteitä eivätkä vikoja.
Hurri imitoi EU-eliitin toimintatapaa:
&#8211; Me päätämme jotakin, sitten kerromme siitä ja odotamme ja katsomme, mitä tapahtuu. Ellei päätöksestä nouse huutoa ja vastarintaa – kun useimmathan eivät ole ymmärtäneet, mitä olemme päättäneet – jatkamme samaan tapaan. Askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta.
Lue koko kolumni <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006632725.html">täältä</a> &gt;

Liittovaltiokehitys etenee “askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta” – EU-eliitti tekee asioista tahallaan vaikeaselkoisia etteivät kansalaiset ymmärtäisi, mitä on tekeillä

Taloustoimittaja Jan Hurri kritisoi voimakkain sanoin Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouspoliittisia toimia.

Jan Hurrin mielestä tuottavan valtion omaisuuden myynti valtion käyttömenojen kattamiseksi on &#8220;tohelointia&#8221; ja &#8220;talouspoliittista sabotaasia&#8221;, kun samaan aikaan Suomi saisi velkarahoitusta ilmaiseksi tai peräti tuottavasti.
Hurri kommentoi hallituksen ajatuksia Ilta-Sanomien <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006245722.html">Taloussanomissa</a>. Hänen mielestään hallitus valmistelee varta vasten omaa maalia.
Talouspoliittinen sabotaasi
Hurri muistuttaa, ettei valtion omaisuuden myynti ole aina huono ajatus. Jos saadut varat investoidaan johonkin vielä tuottavampaan kohteeseen, on myynti aina perusteltua. Tämä ehto ei kuitenkaan täyty, kun valtio aikoo rahoittaa myyntituloilla omia käyttömenoja.
Toiseksi Hurri muistuttaa siitä, että eri rahoitusvaihtoehtojen puntarointi on jäänyt sille tielleen. Tuottavan omaisuuden myyminen on hölmöä puuhaa samaan aikaan, kun valtio voisi saada lainarahaa nollakorolla, ja kenties vieläpä sen alle. Negatiivinen lainakorko tarkoittaisi sitä, että sijoittajat maksavat Suomen tasavallalle yksinkertaisesti siitä ilosta, että saavat luotottaa Suomea.
Valtio ei ole tarkkaan määritellyt sitä, mitä omaisuuseriä valtio aikoo myydä. Hurri arvelee, että jos myyntierät on aiottu pitää pieninä niin tuolloin myyntiin on laitettava parhaita omistuksia.
Osakesalkut kevenevät
Valtion sijoitusyhtiö Solidiumin ja Valtion eläkerahaston osakesalkut mitä ilmeisimmin kevenevät. Nämä osakesalkut ovat kymmenen viime vuoden aikana tuottaneet keskimäärin 10 prosenttia. Se merkitsee 100 miljoonan euron vuosituottojen jäämistä pois miljardin euron osakemyynnissä.
Negatiivinen lainakorko suurentaa tuottopotentian katoa. Jos valtio saisi huutokaupattua muutamaksi vuodeksi velkaa -0,5 prosentin korolla, tulisi miljardin euron lainasta nurinkurisesti 5 miljoonan euron laskennalliset &#8220;korkotulot&#8221; valtiolle.
On huomioitava, että omaisuuden myynti voi osoittautua kannattavaksi myös silloin, jos arvelee osakekurssien syöksyvän pohjamutiin.

Hurri IS:ssa: Rinteen hallitus toteuttaa talouspoliittista sabotaasia

Euroopan komission ehdotuksiin unionin kehittämiseksi on sisäänrakennettu talouspoliittisen vallan siirtäminen kansallisilta parlamenteilta EU:n toimielimille. Komissio esittää EU:n talousministerin pestin perustamista ja tälle alistettavan budjetin ja budjettivallan kasvattamista. Saksa ja Ranska painavat EU:n uudistuksissa kaasua, mutta Suomi painaa jarrua Hollannin johtamassa kakkosketjussa. Suomi EU:n sisäpiirissä on entistä selvemmin aprillipilaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005623538.html">Taloussanomissa</a>.
 
Suomen päättäjät ovat uskotellet Suomen kuuluvan EU:n vaikutusvaltaisimpaan sisäpiiriin, kun olemme mukana kaikissa ytimissä. Hurrin mukaan tätä tulkintaa on pidetty yllä Saksan EU-linjaa peesaamalla.
&#8211; Saksa on alusta asti ollut yksi niistä maista, jotka määräävät tahdin Euroopan unionin EU:n ja euromaiden talous- ja rahaliiton yhteisissä hankkeissa. Siksi Saksan kanssa samaa mieltä olemalla on Suomessakin tuntunut kuin olisi itsekin vallan keskiössä.
Hurrin mukaan Saksan kannalla oli helppo olla niin kauan kuin Saksan eurolinja kiteytyi talouskurin vaatimukseen ja yhteisvastuun torjumiseen. Niihin Suomenkin hallitukset ovat pitkän aikaa uskoneet.
EU-kriitikoille on tähän asti voitu sanoa, että Suomen ei kannata erota rahaliitosta, koska se ei ole kehittymässä yhteisvastuun suuntaan.
<h4>Saksa hylkäsi talouskurin vaatimuksen</h4>
Saksa ei kuitenkaan ole entisellään, Hurri toteaa.
&#8211; Se on toki edelleen EU:n ja samalla euroalueen suurin talousmahti ja keskeisen tärkeä poliittinen voimanpesä. Mutta sen EU- ja eurolinjaukset eivät ole entisellään.
Saksa näyttää Hurrin mukaan siirtyneen kohti Ranskan edustamaa EU- ja eurolinjaa, joka on verrattomasti ”pehmeämpi” kuin se perisaksalainen talouskurilinja, johon Suomi on yhä ankkuroitunut.
&#8211; Nyt Suomi näyttää vaihtaneen leiriä ja pudonneen pois europolitiikan ykkösketjusta. Suomi painaa nyt jarrua Hollannin johtamassa EU:n pohjoislohkon kakkosketjussa, Hurri väittää.
Hurrin mukaan tämä enteilee Suomen hallitukselle vaikeata tasapainoilua ja kiperiä koetuksia jo tällä kevätkaudella. Eteen tulee ensin keväällä yhteistä talletussuojaa ja muita raskaan sarjan talousuudistuksia koskevia aloitteita. Isoja päätöksiä pitäisi syntyä EU-maiden johtajien huippukokouksissa kesäkuun lopussa ja ensi vuoden toukokuussa.
Pitemmällä aikavälillä komissio haluaa muuttaa euroalueen talousrakenteita ja talousvallan jakoa monin tavoin nykyistä liittovaltiomaisempaan suuntaan.
Hurrin mukaan komission ehdotuksia voi puoltaa esimerkiksi sillä perusteella, että nykymuodossaan euromaiden talous- ja rahaliitto on keskeneräinen ja pitkän päälle kestämätön epäyhtälö, jonka valuviar osoitti eurokriisi.
Keskenään kovin erilaisten kansantalouksien rahaliitto ei toimi niin kauan kuin vain rahapolitiikka ja valuutta ovat yhteiset mutta muu talouspolitiikka on ainakin muodollisesti kansallista eikä maiden keskinäisten vaihtotaseiden tasapainottamiseen ole keinoja, Hurri kirjoittaa.
<h4>Jarrumiehet joutuvat ahtaalle</h4>
Perussuomalaisesta näkökulmasta paras ratkaisu ja vaihtoehto liittovaltiokehitykselle voisi olla rahaliiton purkaminen. Hollannin johtaman jarruryhmän maat haluavat kuitenkin vielä jatkaa tekemättä kumpakaan selkeää valintaa. Hurrin analyysin mukaan jarruryhmä voi joutua Euroopassa ahtaalle.
Nämä maat ovat Hollannin ja Suomen lisäksi Irlanti, Latvia, Liettua, Ruotsi, Tanska ja Viro. Ruotsilla ja Tanskalla on yhä omat kruununsa, muut ovat euromaita.
Ryhmän valtiovarainministerit julkaisivat maaliskuun alussa yhteisen julkilausuman, jossa ne esittelivät selvästi komission esityksistä poikkeavan kantansa talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Hurrin mukaan julkilausuma vaikuttaa sellaisenaan aloitteelliselta ja rakentavalta, mutta verrattuna komission ja varsinkin Ranskan aloitteisiin tämä ryhmä painaa enemmän jarrua kuin kaasua.
&#8211; Jos Saksa alkaa painaa kaasua toden teolla Ranskan tapaan, voi Hollannin jarruryhmä joutua ahtaalle. Se tietäisi Suomellekin entistä pidempää välimatkaa EU:n sisäpiiristä ja entistä vaikeampaa poliittista tasapainotaiteilua, Hurri analysoi.

Jan Hurri

Professori sähkökriisistä: Poliitikot eivät osaa ottaa luonnonlakeja huomioon

Taloussanomat: ”Italia tukee kansan ja yritysten energiapiinaa lähes 130-kertaisella rahamäärällä Suomen hallituksen ilmoittamaan täsmätukeen verrattuna”

Liittovaltiokehitys etenee “askel askelelta, kunnes takaisin ei ole enää paluuta” – EU-eliitti tekee asioista tahallaan vaikeaselkoisia etteivät kansalaiset ymmärtäisi, mitä on tekeillä

Hurri IS:ssa: Rinteen hallitus toteuttaa talouspoliittista sabotaasia

Saksa painaa kaasua kohti liittovaltiota – Suomen vanha EU-linja “peesaa Saksaa” ei enää toimi

Uusimmat

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen