

LEHTIKUVA
Maahanmuutto kasvatti neljäsosaa Ruotsin kunnista – sosiaalimenojen räjähdysmäinen kasvu vie varat investoinneilta
Ruotsiin muutti 1,3 miljoonaa ulkomaalaista henkilöä vuosina 2000-2018. Väkiluku kasvoi maahanmuuton takia lähes neljäsosassa maan kunnista. Maahanmuuttajien krooninen työttömyys on ajanut kunnat kuilun partaalle, sillä sosiaalimenojen kasvun takia rahat eivät riitä hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.
Väestö väheni 103 Ruotsin kunnassa. Porukka kasvoi 187 kunnassa ja näistä 72 kasvoi juurikin maahanmuuton myötä. Vuosina 2000-2018 Ruotsiin saapasteli yli 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa. Luvut on koonnut valtion tilastolaitos SCB.
– Suurin haaste on eittämättä saada ihmiset töihin. Jos emme siinä onnistu, toimeentulotuet kasvavat sellaisiin mittoihin, ettemme enää voi tehdä tarvittavia satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin, sanoo skånelainen kuntapäättäjä Patric Åberg SVT:lle.
Väestö vaihtuu kylissä
Åberg kertoo, että aluksi heidän kunnassaan oltiin innoissaan väestönkasvusta. Kyläkouluihin riitti taas oppilaita ja tyhjiin asuntoihin tulivat uudet vuokralaiset. Östra Göingen kunnassa asuu 15 000 ihmistä, ripoteltuina kunnan moniin kyliin.
– Sittemmin on ilmaantunut myös ongelmia. Monet tuntevat olonsa turvattomaksi, kun väestön koostumus vaihtuu. Ajan myötä on helpompi tunnistaa edut ja haitat, Åberg pohtii.
Sosiaalimenoissa järkyttävä kasvu
SVT:n esimerkkikunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet nopeassa tahdissa 10 miljoonasta kruunusta 17 miljoonaan kruunuun. Näin pääsi tapahtumaan, kun maahanmuuttajat putosivat valtion maksamalta sopeutumistuelta kunnan tukien piiriin.
Muitakin kuluja tuli. Kun TE-konttori sulki ovensa, kunta laittoi 10 miljoonaa kruunua omien työmarkkinatoimenpiteiden kehittämiseen.
– Meillä on kunnassa oma työnvälitysyksikkö, joka yrittää saada työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Olemme siitä tosi ylpeitä, Åberg kehuu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sosiaalimenojen kasvu maahanmuuttajien työttömyys väestönkasvu kriisikunnat maahanmuutto kuntatalous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Olisiko jo aika puhua luvuista? – Maahanmuuttajien suuri määrä ajaa Ruotsin kuntia taloudelliseen ahdinkoon

Kela maksaa sen mainostamisesta, että se voi tuputtaa Suomeen tulleille ilmaista rahaa

Kuntien taloushaasteet kasvussa – maahanmuuttajat putoavat Ruotsissa liian usein sopeutumistuelta toimeentulotuelle

Tutkimus: Maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista kasvoi neljännekseen – jo 200 miljoonaa euroa vuodessa

Tutkimus: Maahanmuuttajille maksetun toimeentulotuen määrä nousee, mitä pidempään maassaolo jatkuu

Perussuomalaiset: Epäterve väestönkasvu on ajamassa Espoota velkahelvettiin
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
















