Ennen vakavarainen kaupunkimme on nyt Suomen velkaisin, kiitos metron ja muiden suuren volyymin investointien, joiden välttämättömyyttä on perusteltu nopealla väestönkasvulla, sanoo Espoon kaupunginvaltuutettu ja perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos.

Espoon kaupungin tarkastuskertomus ja tilinpäätös osoittavat, että kaupunki jatkaa taantumistaan. Vielä joku vuosi sitten Espoo oli vakavarainen ja dynaaminen kaupunki – nyt se on kriisikunta sekä asukasta kohden lasketun velan määrällä että kuntakonsernin velkaisuusasteella.

Espoon ongelmien juurisyynä on kaupunginvaltuutettu Simo Grönroosin mukaan epäterve kasvu.

– Tällä kertaa asia on muotoiltu tarkastuskertomuksessa toteamalla, että ”kaupungin talouden ja toimintaympäristön haasteina ovat viime vuosina olleet hidas verotulojen kasvu ja samanaikaisesti väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet, jotka lisäävät kaupungin velkaantumista.”

– Niinpä. Viime vuonna 66 % eli, kaksi kolmannesta, kaupungin väestönkasvusta koostui vieraskielisestä väestöstä. Tällainen väestönkasvu tarkoittaa sitä, että palveluiden käyttö ja sosiaalimenot kasvavat huomattavasti verotuloja enemmän, Grönroos toteaa.

Tehottomia kotouttamispalveluita

Grönroos sanoo väestönkasvun tarkoittavan tässä tapauksessa huomattavia resursseja tehottomiin kotouttamispalveluihin sekä muihin vieraskielisten omiin palveluihin, jotka valtuuston enemmistö näkee ratkaisuna ongelmaan. Se tarkoittaa myös turvattomuuden lisääntymistä ja väestön yhteenkuuluvuudentunteen laskua. Se tarkoittaa sitä, että yhä harvempi tuntee enää kaupunkia omakseen.

– Kaupungin talouden epätasapainon ja sosiaalisten ongelmien lisäksi epäterve väestönkasvu on myös ollut syöksemässä kaupunkia sen velkahelvettiin. Ennen vakavarainen kaupunkimme on nyt Suomen velkaisin, kiitos metron ja muiden suuren volyymin investointien, joiden välttämättömyyttä on perusteltu nopealla väestönkasvulla.

– Kaupungin lainakanta lähenee jo miljardia ja konsernin oikaistu lainakanta on jo lähes 2,5 miljardia. Kaupungin nettoinvestointien ennakoidaan vähentyvän tästä eteenpäin ja lainakannan kääntyvän loivaan laskuun vuonna 2026. Tarkoittaako tämä siis sitä, että Espoo luopuu lähitulevaisuudessa nopean väestönkasvun tavoitteestaan? Tästä ei kuitenkaan ole merkkejä, Grönroos sanoo.

Velkaantumiselle ei näy loppua

Espoon perussuomalainen valtuustoryhmä pelkää, ettei kaupungin velkaantumiselle näy loppua.

– Epäterve väestönkasvu jatkuu niin kauan, kunnes sille laitetaan stoppi. Myöskään niin megalomaanisia projekteja tuskin keksitään, joihin Espoo ei lähtisi mukaan. Valtuuston enemmistö kannatti esimerkiksi viime kokouksessa Turun tunnin junaan suunnitteluun mukaan lähtemistä – velkaraha selkeästi polttaa taskuja.

– Verotulojen kasvua nopeampi kaupungin kasvu tarkoittaa resurssien vähenemistä jo olemassa olevan ylläpidossa. Tämä näkyy niin katujen ja rakennusten hoidossa kuin pelastuslaitoksen resursseissa, joiden tarkastuslautakuntakin on huomioinut jäävän heikommalle tasolla, mitä kaupungin kasvu edellyttäisi. Kaupungin kiinteistöjen korjausvelka on taas tarkastuslautakunnan mukaan jo 117 miljoonaa euroa, ryhmä totesi eilisessä puheenvuorossaan.

Työttömyys räjähtänyt käsiin

Grönroosin mielestä tarkastuslautakunnan kertomus osoittaa, että talouden mittarit ovat tuttuun tapaan punaisella.

– Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että mm. kaupungin yksikkökustannukset eivät ole halventuneet, henkilötyön tuottavuus ei ole parantunut, saati tilatehokkuus, investointien tulorahoitus tai henkilöstön työhyvinvointi, jonka osalta sairaspoissaolot ovat jopa lisääntyneet.

Korona tuo kaupungin talouteen omat negatiiviset vaikutuksensa. Lisäksi verotulot laskevat entisestään, samaan aikaan kun palveluiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

– Työttömyys on jo nyt räjähtänyt koronan takia käsiin. Espoon kaupungin rahastojen arvo tulee romahtamaan, joten niistäkään ei tule olemaan enää apua talouden paikkaamiseen. Edessä tulee lisäksi olemaan historialliset mittasuhteet saavuttava kansainvälinen lama, Grönroos varoittaa.

– Koronan taloudelliset vaikutukset tulevat viimeistään tekemään sen selväksi, että nykyinen epäterveeseen kasvuun perustuva tie, joka on viitoitettu kaupungin strategiassa, on kuljettu loppuun.

SUOMEN UUTISET