Ruotsiin muutti 1,3 miljoonaa ulkomaalaista henkilöä vuosina 2000-2018. Väkiluku kasvoi maahanmuuton takia lähes neljäsosassa maan kunnista. Maahanmuuttajien krooninen työttömyys on ajanut kunnat kuilun partaalle, sillä sosiaalimenojen kasvun takia rahat eivät riitä hyvinvointipalveluiden turvaamiseen.

Väestö väheni 103 Ruotsin kunnassa. Porukka kasvoi 187 kunnassa ja näistä 72 kasvoi juurikin maahanmuuton myötä. Vuosina 2000-2018 Ruotsiin saapasteli yli 1,3 miljoonaa maahanmuuttajaa. Luvut on koonnut valtion tilastolaitos SCB.

– Suurin haaste on eittämättä saada ihmiset töihin. Jos emme siinä onnistu, toimeentulotuet kasvavat sellaisiin mittoihin, ettemme enää voi tehdä tarvittavia satsauksia kuntalaisten hyvinvointiin, sanoo skånelainen kuntapäättäjä Patric Åberg SVT:lle.

Väestö vaihtuu kylissä

Åberg kertoo, että aluksi heidän kunnassaan oltiin innoissaan väestönkasvusta. Kyläkouluihin riitti taas oppilaita ja tyhjiin asuntoihin tulivat uudet vuokralaiset. Östra Göingen kunnassa asuu 15 000 ihmistä, ripoteltuina kunnan moniin kyliin.

– Sittemmin on ilmaantunut myös ongelmia. Monet tuntevat olonsa turvattomaksi, kun väestön koostumus vaihtuu. Ajan myötä on helpompi tunnistaa edut ja haitat, Åberg pohtii.

Sosiaalimenoissa järkyttävä kasvu

SVT:n esimerkkikunnan sosiaalimenot ovat kasvaneet nopeassa tahdissa 10 miljoonasta kruunusta 17 miljoonaan kruunuun. Näin pääsi tapahtumaan, kun maahanmuuttajat putosivat valtion maksamalta sopeutumistuelta kunnan tukien piiriin.

Muitakin kuluja tuli. Kun TE-konttori sulki ovensa, kunta laittoi 10 miljoonaa kruunua omien työmarkkinatoimenpiteiden kehittämiseen.

– Meillä on kunnassa oma työnvälitysyksikkö, joka yrittää saada työpaikat ja työnhakijat kohtaamaan toisensa. Olemme siitä tosi ylpeitä, Åberg kehuu.

SUOMEN UUTISET