Maahanmuuttoviraston Repo: Suomen kiristynyt linja näkyy vasta viiveellä

Somalialaisten ja irakilaisten turvapaikanhakijoiden saamien myönteisten päätösten määrät ovat hyvin korkeita siihen nähden, että Maahanmuuttoviraston uusimman selvityksen mukaan maiden turvallisuustilanne on parantunut viime vuoden lopussa.

Maahanmuuttovirasto ilmoitti tiistaina, että virastoon on lähiaikoina tulossa ja on osin jo tullut useita uusia työntekijöitä käsittelemään paisunutta turvapaikkahakemusten määrää. Helmikuun aikana hakemuksia oli käsittelemässä jo 500 työntekijää, kun vielä vuodenvaihteessa tehtävää hoiti 73 henkilöä. Edelleen lisää henkilöstöä virastoon on tulossa toukokuussa.

Tällä hetkellä viraston käsittelyssä on jonossa noin 24 500 turvapaikkahakemusta.

Käsittelijöille on työtä, sillä viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäisesti yli 32 000 ihmistä. Tällä hetkellä viraston käsittelyssä on jonossa noin 24 500 turvapaikkahakemusta.

Sisäasiainministeriön alainen Maahanmuuttovirasto on nyt tehostanut menettelyään esimerkiksi lyhentämällä turvapaikkapuhuttelun kestoa siten, että tapauskohtaisesti turvapaikkapuhuttelu voidaan suorittaa vain noin kolmessa tunnissa.

Näyttönä usein vain hakijan kertomus

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo vakuuttaa, että kaikki turvapaikkapäätökset hoidetaan edelleen asianmukaisesti ja lain puitteissa. Turvapaikanhakijan puhuttelu ei myöskään ole kategorisesti kolmen tunnin mittainen, vaan kestää tarvittaessa niin pitkään kuin on tarpeellista.

– Kyse on hallintomenettelystä, johon jo lain mukaan kuuluu viranomaisen velvollisuus selvittää asiaa. Jos ilmenee epäselvyyksiä, niin tarvittaessa hakijoihin kohdennetaan lisäpuhuttelua.

Turvapaikanhakijoita puhuttelevat maahanmuuttoviraston ylitarkastajat, jotka vastaanottamansa selvityksen perusteella tekevät hakijan tilanteesta uskottavuusarvion.

– Myös turvapaikanhakijalla itsellään on asiassa niin sanottu auttamisvelvollisuus, vaikka usein muuta näyttöä ei ole esittää kuin hakijan oma kertomus. On ymmärrettävää, että esimerkiksi sotatoimialueelta saapuvalla henkilöllä on lähtökohtaisesti puutteelliset mahdollisuudet esittää näyttöä omassa asiassaan, Repo kertoo.

Lähes kaikille somalialaisille myönteinen päätös

Turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentit EU-maiden kesken vaihtelevat suuresti. Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin vuosien 2014 ja 2015 tilastojen mukaan Suomi on antanut myönteisen päätöksen 68 prosentille afganistanilaisista hakijoista, 85 prosentille irakilaisista hakijoista ja peräti 94 prosentille somalialaisista hakijoista. Suomi on myös myöntänyt suhteellisesti muita Pohjoismaita enemmän myönteisiä päätöksiä kyseisille hakijoille.

Irakin turvapaikkakriteerien tarkistaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi hyväksyttyjen hakemusten määrään.

Määrät Suomen osalta ovat hyvin korkeita siihen nähden, että Maahanmuuttoviraston uusimman selvityksen mukaan muun muassa Somalian ja Irakin turvallisuustilanne parantui viime vuoden lopussa. Myös sisäministeri Petteri Orpo on todennut, että Irakin turvapaikkakriteerien tarkistaminen tulee vaikuttamaan merkittävästi hyväksyttyjen hakemusten määrään.

Turvallisuustilannearviot vaihtelevat

Repo myöntää, että EU-maiden vaihteleva linja hakemusten hyväksymisessä on aito huolenaihe. Eräs syy vaihtelevuuteen on EU-valtioissa erilaiset turvallisuustilannearviot koskien niitä maita, joista hakijat tulevat. Toisaalta myös kansallisten tuomioistuimien ratkaisut muun muassa turvallisuustilanteesta ja luvat kriteerien täyttymisestä voivat vaihdella.

– Tilanne ei silti ole tyydyttävä, jos EU-maiden välillä on näin suuria alueellisia eroja. Nyt olisi syytä pikaisesti yhdenmukaistaa turvallisuusarviot EU-alueella.

Suomen linja muuttumassa

Revon mukaan lähtömaiden muuttuneet turvallisuusarviot näkyvät Suomen tilastoissa myönnettyjen turvapaikkojen määrissä vasta myöhemmin tänä vuonna, eli vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä Suomen päätöskäytännöstä. Suuri osa viimevuotisista hakemuksista on toistaiseksi käsittelemättä.

– Vielä ennen kesää tulemme myös arvioimaan uudestaan esimerkiksi Irakin ja Somalian turvallisuustilannetta. Tiedossa on, että esimerkiksi tietyillä alueilla Irakissa turvallisuus on parantunut ja tämä tulee näkymään tilastoissa viiveellä.

Halla-ahon luvut toteutumassa?

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho osoitti äskettäin tilastotietoihin perustuen, kuinka yli 70 prosenttia Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista on saamassa myönteisen päätöksen. Halla-ahon luvut ovat siten samansuuntaisia Eurostatin julkaisemien tilastotietojen kanssa.

”Tänä vuonna käsitellyistä turvapaikkahakemuksista vain noin 25 prosenttia on johtanut myönteiseen päätökseen.”

Revon mukaan Suomen linja on kuitenkin osittain muuttumassa.

– Kaikki turvapaikkahakemukset ratkaistaan yksilöllisen tilanteen perusteella. Tänä vuonna käsitellyistä turvapaikkahakemuksista vain noin 25 prosenttia on johtanut myönteiseen päätökseen. Moni hakemuksen jättäneistä on myös peruuttanut hakemuksen ja lähtenyt maasta itse, kun hakija on itse arvioinut omat perusteensa riittämättömiksi ja siksi arvellut saavansa kielteisen päätöksen.

Suomea markkinoidaan somessa

Viime vuonna sosiaalisessa mediassa alkoi levitä viestejä, joiden mukaan turvapaikanhakijalla olisi hyvät mahdollisuudet saada jäädä Suomeen. Esimerkiksi viime syksynä irakilaisten hakijoiden keskuudessa levitettiin huhuja Suomen nopeista käsittelyajoista. Viestejä ovat lähettäneet markkinointitarkoituksissa muun muassa ihmissalakuljettajat.

Suomen viranomaiset ovat reagoineet tilanteeseen, ja tällä on osin ollut vaikutusta tilanteeseen.

– Maahanmuuttovirasto toimii myös sosiaalisessa mediassa siten, että olemme pyrkineet välittämään lähtöalueille oikeaa tietoa Suomen lupakäytännöstä. Tässä virasto on toiminut yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

840 saanut myönteisen päätöksen tänä vuonna

Suomi on tänä vuonna myöntänyt 671 turvapaikkaa, eli tällöin hakija on saanut pakolaisstatuksen, joka helpottaa muun muassa perheenjäsenten saapumista Suomeen. Toissijaisen suojelun perusteella Suomeen on toistaiseksi saanut jäädä 169 hakijaa.

Turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen asema voidaan kuitenkin lakkauttaa, jos tilanne, jonka perusteella lupa on myönnetty, on muuttunut.

Turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen asema voidaan kuitenkin lakkauttaa, jos tilanne, jonka perusteella lupa on myönnetty, on muuttunut. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos käy ilmi, että on annettu vääriä tietoja hakemuksessa.

– Periaatteena on nyt tehdä nopeat päätökset sekä selkeästi myönteisiin että kielteisiin hakemuksiin. Nyt on tässä jonon alkuvaiheen käsittelyssä poimittu tällaisia sekä myönteisiä että kielteisiä tapauksia ja tehty nopeasti ratkaisut. Tämä osaltaan näkyy myös myönteisten turvapaikkaratkaisujen määrissä, Repo sanoo.