Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvosteli keskiviikkona lähetekeskustelussa ollutta hallituksen esitystä sairausvakuutuslain muuttamisesta. Mäenpää moitti esitystä ideologisesti vasemmistosävytteiseksi.

– On vaikea käsittää, että tämä hallituksen esitys tehdään juuri nyt, samanaikaisesti kun terveydenhuolto käy läpi isoa muutosta, Juha Mäenpää kummasteli.

Esityksen tavoitteena on toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen päättämät sairausvakuutuksen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten säästöt vuoden 2023 alusta.

Esityksessä muun muassa ehdotetaan, että tutkimuksen ja hoidon kustannusten korvaukset säilytettäisiin toimenpiteissä, jotka on määrännyt psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Lisäksi psykologin tutkimukset korvattaisiin jatkossakin. Muilta osin tutkimuksen ja hoidon korvauksia ei enää maksettaisi.

Hallituksen esitys sai kriittisen vastaanoton

Hallitus sopi kevään 2020 kehysriihessä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia leikataan 64 miljoonaa euroa vuoden 2023 alusta. Mäenpää varoitteli salipuheessaan päätöksen seurauksista.

– Tämä ei varmasti tule helpottamaan terveydenhuollon alaa, joka kärsii jo nyt ruuhkista, työntekijäpulasta ja hoitajien pakkorokotuslaista, hän luetteli.

Mäenpää ei ole yksin kritiikkinsä kanssa. Esityksestä järjestettiin valmistelun yhteydessä lausuntokierros. Suurin osa lausunnonantajista vastusti esitettyjä säästöjä yksityisen sairaanhoidon korvauksiin tai suhtautui niihin hyvin kriittisesti. Useiden lausunnonantajien mukaan korvauksia tulisi ennemminkin korottaa vastauksena hoitovelkaan.

– ”Tällä erää julkinen sektori on kuormittunut sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä Suomen Yrittäjät vetoaakin hallitukseen ja toivoo, ettei tätä muutosta viedä läpi. Tämä tulee kasvattamaan kustannuksia, vaikeuttamaan hoitoon pääsyä sekä vähentämään yritysten määrää Suomessa.”, lainasi Mäenpää yrittäjiä.

Kustannuksia valtiolle ja isku maaseudulle

Yrittäjien lisäksi esitystä ovat arvostelleet muun muassa Lääkäripalveluyritykset ry ja Suomen Silmälääkäriyhdistys sekä Lääkäriliiton Silmälääkärit-alaosasto. Ensiksi mainitun yhdistyksen mukaan julkisen sektorin palvelukysyntä sekä jo nyt ylipitkät hoitojonot ja ‑velka kasvaisivat entisestään esityksen seurauksena. Jälkimmäiset organisaatiot pitävät epärealistisena arviota siitä, ettei merkittäviä potilassiirtymiä julkisen sektorin hoitoon tulisi. He olettavatkin, että siirtyvien potilasmäärien vuoksi arvioidut säästöt muuttuisivat kustannuksiksi.

Kaiken lisäksi esitys tuntuisi eri osissa maata eri tavalla.

– Tämä koskee myös maaseutua vahvasti. On oletettavaa, että korvausjärjestelmän lopetus karsii palveluita syrjäseudulta entisestään ja keskittää ne suurimpiin asutuskeskuksiin, Mäenpää arveli.

Julkinen terveydenhuolto ruuhkautuu

Lopuksi edustaja Mäenpää koosti vielä yhteenvedon esityksen ongelmakohdista.

– Esityksellä ei tulla todennäköisesti saavuttamaan sillä tavoiteltuja säästöjä, vaan se tulee todennäköisesti johtamaan täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Hoitotakuun kiristymisen seurauksena ennakoitua merkittävästi enemmän aikaisemmin yksityistä terveydenhuoltoa käyttäneitä potilaita hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon, joka ruuhkautuu. Tämän seurauksena palveluita joudutaan hankkimaan yksityiseltä sektorilta palveluseteleillä, mikä on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin Kela-korvausten maksaminen olisi, hän kiteytti.

SUOMEN UUTISET