

LEHTIKUVA
Ministeri Ranne historiallisesta Nato-kokouksesta: Suomen liikenneinfran vahvistaminen lopullisesti osaksi Naton liikennejärjestelmäsuunnittelua
Ensimmäinen Suomessa järjestettävä iso Nato-kokous polkaistiin käyntiin maanantaina Tampereella. Liikenteen suunnitteluryhmien hyshys-tapaamiseen osallistuu sata jäsenmaiden asiantuntijaa. – Liikennejärjestelmämme kiinnostaa Natoa hyvin paljon, totesi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kokouksen tiedotustilaisuudessa.
Nato-maat kokoustavat Tampereella salaisissa paikoissa logistisista asioista, joista ei juurikaan voi kertoa. Se kuitenkin tiedetään, että perjantaihin kestävässä liikenteen suunnitteluryhmien kokouksessa käsitellään ainakin siviili- ja sotilasliikenteen yhteistyötä sekä liikenteen resilienssiä.
Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua joustavasti muuttuviin tilanteisiin. Siitähän kriiseistä selviämisessä perimmltään on kyse.
Kaikki tiet vievät Natoon
– Se miten me täällä kansallisesti päätämme käyttää infrarahoitustamme ja miten päätämme rakentaa liikennejärjestelmäämme kiinnostaa Natoa hyvin paljon, totesi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne maanantaina tiedotustilaisuudessa Tampereella.
– Kokous paitsi tiivistää liikennesektoriyhteistyötä jäsenmaiden välillä, myös liittää Suomen liikenneinfran vahvistamisen lopullisesti laajaan Naton koko liikennejärjestelmäsuunnitteluun.
– Inframme on mahdollistettava suurten ihmisjoukkojen siirtäminen ja raskaiden panssariajoneuvojen liikkuminen, Ranne painotti.
Pohjoismainen yhteistyö ensiarvoista
Erityisen tärkeätä Naton liikenneyhteistyön puitteissa on Suomen yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Pohjoismailla on paljolti samansuuntainen näkemys siitä, miten liikenneinfra parhaiten palvelisi sekä siviili- että sotilasliikennettä.
Ranteen mukaan uusi aika ja uudet yhteistyön muodot vaatisivat myös siirtymistä pois venäläisestä rautatieliikenteen perinteestä.
– Kaksikäyttöinfra ja suunnitelmallinen siirtyminen tsaarinaikaisesta raideleveydestä eurooppalaiseen ovat ajankohtaisempia kuin koskaan.
Liikennejärjestelmät osa kokonaisturvallisuutta
Toimiva liikenneinfrastruktuuri on olennainen osa maamme huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Ranteen mukaan on tärkeätä tehdä kaikille kansalaisille selväksi, että infraa rakennetaan ja se palvelee jokaista kansalaista ja se kestää myös poikkeusolot.
Tampereella kokoontuvat siviili-ilmailun, maaliikenteen ja meriliikenteen suunnitteluryhmät. Työhön osallistuu yhteensä lähes sata edustajaa Naton pääesikunnasta ja 29 eri maasta. Kokouksen järjestämisestä vastaa liikenne- ja viestintäministeriö.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaliikenne siviili-ilmailu Kaksikäyttöinfra liikennejärjestelmäsuunnittelu liikennejärjestelmä Liikenteen suunnitteluryhmien kokous yheistyö Ruotsin ja Norjan kanssa eurooppalainen raideleveys liikenneinfra kokonaisturvallisuus meriliikenne poikkeusolot Pohjoismaat Lulu Ranne Norja Ruotsi perussuomalaiset nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Niemen ratkaisut Suomen sotilaalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen: Reservi, Nato ja yhteistyö Yhdysvaltain kanssa

Perussuomalaiset kannattavat Naton huippuosaamiskeskusta Kainuuseen

Tomi Immonen Naton kokouksessa Virossa: ”Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan Euroopalle”

Ministeri Lulu Ranne: Näin Suomi toimisi, jos tänne hyökättäisiin (video)

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














