

PS ARKISTO
Ministeri Ranne: Tämä hallitus ei edeltäjänsä tavoin kurita autoilijoita
Hallitus purkaa teiden korjausvelkaa ja asfalttikesä 2024 olikin vilkkain vuosikausiin, sillä Suomeen saatiin tänä vuonna yli 4 000 kilometriä uutta asfalttia. - Kuluva kesäkausi onkin malliesimerkki siitä, miten korjausvelkaa tulisi vuosittain taklata, sanoo liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.
Julkisen talouden tervehdyttäminen on välttämätöntä.
– Meillä liikenne- ja viestintäministeriössä se tarkoittaa koko hallinnonalan tuottavuuden kohentamista, tehtävien priorisointia sekä entistä parempaa riskien ja kustannusten hallintaa. Kohdistamme käytettävissä olevat määrärahat entistä vaikuttavammin kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuvan ja turvallisen arjen rakentamiseen, sanoo liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.
Tänä vuonna yli 4 000 kilometriä uutta asfalttia
Hallitus käynnistää uusia liikennehankkeita investointiohjelman puitteissa.
– Puramme korjausvelkaa ja asfalttikesä 2024 olikin vilkkain vuosikausiin, sillä Suomeen saatiin tänä vuonna yli 4 000 kilometriä uutta asfalttia! Kuluva kesäkausi onkin malliesimerkki siitä, miten korjausvelkaa tulisi vuosittain taklata.
– Kun vuosittainen päällystyskilometrimäärä on 3 500-4 000 kilometriä, ei huonokuntoisten tiekilometrien määrä kasva, vaan pysähtyy ja jopa pienenee. Ensi vuonna pääsemme jatkamaan korjausvelan taklaamista vähintään 200 miljoonalla eurolla, Ranne kertoo.
Kumipyörät kannattelevat yhteiskuntaa
Liikenne- ja viestintäverkkoihin esitetään noin 2 miljardia euroa, liikenteen ja viestinnän palveluihin noin 858 miljoonaa euroa sekä hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin noin 709 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäverkkoihin esitetyistä määrärahoista valtaosa eli noin puolitoista (1,5) miljardia euroa kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon.
– Tämä hallitus ei edeltäjänsä tavoin kurita autoilijoita. Kumipyörät kannattelevat yhteiskuntaamme ja sen arvostus näkyy päätöksissämme: budjettiriihestä tuli todellinen raksariihi ja pääsemme paitsi käynnistämään hallitusohjelmassa sovittuja infrahankkeita, myös aloittamaan täysin uusia tiehankkeita ja jatkamaan erinomaisesti alkanutta korjausvelkaurakkaa, Ranne sanoo.
Urakkavalmistelut alkavat välittömästi
Infrapaketti painottuu nyt koko Suomen tiestöön. Investointilistalle nousivat uusina hankkeina lähestulkoon 40 vuotta odotetut vt12 ja vt15 sekä vt21.
– Nämä hankkeet ovat kuokkavalmiita ja niiden urakkavalmistelut alkavat välittömästi. Uudet hankkeet ovat poikittaisyhteyksien, huoltovarmuuden, kansallisen ja liikenneturvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten hyvän arjen kannalta erittäin tärkeitä.
– Vt15 osalta haluan nostaa erikseen esiin sen vaikutusalueella olevan Suomen suurimman sataman, huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden. Lapin vt 21 on koko Lapille tärkeä kansainvälinen yhteys Ruotsin kautta Pohjois-Norjaan ja Jäämerelle. Vt 12 yhteysväli Lahti Kouvola on tärkeä osa itä-länsi-suuntaista valtatieverkkoa, Ranne muistuttaa.
Koko maan tiestöä turvallisemmaksi
Ranteen mukaan hallitus pääsee päätöksillään parantamaan koko Suomen tiestön turvallisuutta, sujuvuutta ja toimintavarmuutta.
– Huomioimme niin viennin, elinkeinoelämän, huoltovarmuuden, turvallisuuden kuin yksityisen työmatka-autoilunkin tarpeet.
Investointiohjelman puitteissa esitetäänkin rahoitusta muun muassa seuraaville hankkeille:
* Maantie 642:lle Äänekosken siltaan 15 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola -hankkeelle 122 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 21 Palojoensuu–Maunu-hankkeelle 30 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle 14 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeelle 92 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 8:n parantamiseen Kokkolan kohdalla 13 miljoonan euron valtuutta
* Valtatie 8:n ja Vaasan yhdystien kehittämisen 1. vaiheelle esitetään 31 miljoonan euron valtuutta.
Suomen verkko ja väylät vahvistuvat
Raidepuolella Karjalanradan kehittämiseen esitetään 90 miljoonan euron valtuutta ja Suupohjan radan korjaamiseen välillä Seinäjoki–Kaskinen esitetään 15 miljoonan euron valtuutta.
– Eikä tässä pitkässä listassa ollut vielä lähellekään kaikki. Myös kyberturvallisuutta parannetaan Liikenne- ja viestintäviraston tuottamilla palveluilla. Hyökkäyspinnan kartoituspalvelun eli Hyökyn ja kyberuhkien havainnointi- ja varoituspalvelu Havaron tuottamiseen hallitus esittää 2 miljoonan euron rahoitusta.
– Me tulemme jatkossakin vahvistamaan järkevästi Suomen verkkoja ja väyliä, Ranne lupaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- verkko kyberturvallisuus elinkeinoelämä korjausvelka liikenneväylät autoilijat Investoinnit Lulu Ranne Turvallisuus vientiteollisuus tiestö Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa
Kansanedustaja Ari Koponen on hyvin tyytyväinen siihen, että maanteiden nopeusrajoitukset päätettiin pitää ennallaan. Koposen mielestä Väyläviraston esitys oli huono ja vaikuttamisen kautta tätä kuolleena syntynyttä esitystä ei viedä eteenpäin. Hallitus panostaa tiestön laatuun liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen johdolla.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Tietyömailla urakoidaan ennätyksiä ja vahvistetaan Suomea

Mäkelä: Hallitus investoi vahvasti liikenteeseen – ”Korjausvelkaa puretaan jopa 250 miljoonalla eurolla”

Rakennusteollisuus kehuu hallitusta fiksusta suunnasta: ”Tämän budjettiriihen myötä tiestön korjausvelan kasvu hyytyy ja merkittävä joukko keskeisiä investointihankkeita saadaan liikkeelle”
Hallituksen päätös kiihdyttää tiestön korjausvelan purkamista ja aloittaa keskeisiä väyläinvestointihankkeita saa kiitosta Rakennusteollisuudelta.
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää