PS ARKISTO
Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei kännykän käyttö oppitunneilla ole oppilaan perusoikeus. Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on hyvillään linjauksesta, joka turvaa oppilaiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumista perustuslainmukaisesti.
– Tämä on erittäin ryhdikäs ja tervetullut linjaus, sillä koulujen ensisijainen tehtävä on tarjota rauhallinen ja keskittymistä edistävä oppimisympäristö, toteaa kansanedustaja Mira Nieminen. Kännykät ovat monille nuorille erottamaton osa arkea, mutta niiden paikka ei ole oppitunneilla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kännyköiden käyttö häiritsee keskittymistä, heikentää oppimista ja voi jopa lisätä levottomuutta luokkahuoneessa. Kun puhelin on käden ulottuvilla, houkutus vilkuilla sitä kasvaa, mikä vie huomiota pois opetuksesta.
Valiokunnan mukaan kouluilla on oikeus rajoittaa matkapuhelimien käyttöä opetuksen aikana, jos se tukee opetuksen järjestämistä ja edistää työrauhaa. Myöskään sääntely, joka koskee mobiililaitteiden rajoittamista muulloin kuin oppitunneilla, ei valiokunnan mukaan muodostu perusoikeuksien kannalta ongelmalliseksi.
Nieminen on hyvillään linjauksesta, joka turvaa oppilaiden sivistyksellisten oikeuksien toteutumista perustuslainmukaisesti. Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen myös muulloin kuin oppitunneilla on mieleinen, sillä se tukee ajatusta koko koulupäivän rauhoittamisesta kännykkävapaaksi. Tästä asiasta Nieminen on jättänyt myös toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan kännykkärajoitusten laajentamista myös välitunteja koskeviksi. Tätä ovat toivoneet niin opettajat kuin hallituksen esityksen lausuntopalautteen perusteella monet muutkin tahot.
– Aloitteen tavoitteena on edistää oppilaiden sosiaalista vuorovaikutusta, keskittymistä ja hyvinvointia sekä parantaa oppimistuloksia, Nieminen korostaa.
– Välitunnit ovat olennainen osa koulupäivää ja tarjoavat mahdollisuuden liikkumiseen, mikä on tärkeää oppilaiden terveydelle ja oppimiselle, hän lisää.
On tärkeää, että koulut voivat tarvittaessa rajoittaa kännyköiden käyttöä myös muulloin kuin oppitunneilla. Koulun tehtävä on kasvattaa nuoria ymmärtämään, milloin ja missä laitteiden käyttö on tarkoituksenmukaista. Tämä ei tarkoita, että teknologiaa tulisi vältellä, vaan että sitä käytetään opetuksessa harkiten, ohjatusti ja tarpeen mukaan. Laki olisi hyvä tehdä Suomessakin koko koulupäivä huomioiden, sillä monessa Euroopan maassa tähän on jo päädytty. Myös Ruotsissa ollaan lakia muuttamassa tiukempaan suuntaan.
Perustuslakivaliokunnan linjaus tukee koulujen mahdollisuuksia puuttua häiriöihin ja varmistaa oppilaiden keskittyminen. Kännyköiden rajoittaminen ei ole vapaudenriistoa, vaan teko oppimisen ja koulurauhan puolesta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Mobiililaitteiden rajoitukset koulussa ovat merkittävä askel oikeaan suuntaan. Mobiililaitteilla on suora yhteys lukuisiin lasten ja nuorten elämään vaikuttaviin ilmiöihin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet, työrauha kouluissa on kärsinyt ja nuorten keskittymisvaikeudet ovat lisääntyneet. Sivistysvaliokunnan perussuomalaisen varapuheenjohtajan Ari Koposen mukaan yksi keskeinen ratkaisu näihin ongelmiin olisi kännyköiden käytön rajoittaminen koulupäivän ajaksi.
Eduskuntaan on saapunut käsittelyyn hallituksen esitys kännyköiden käytön rajoittamisesta kouluissa. Kyseessä on lainsäädäntömuutos, jota perussuomalaiset on ajanut jo kauan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää korosti torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että esityksessä on kyse merkittävästä askeleesta oikeaan suuntaan.
Eduskunnasta on viimein tulossa älypuhelimien käyttöä rajoittava laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon oppituntien aikana. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman on tyytyväinen uuteen lakiin ja haluaa avata keskustelun siitä, että vanhemmat eivät hankkisi älypuhelimia vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen älypuhelinten ja muiden digilaitteiden käytön rajoittamiseksi sijaishuollossa. Aloite keräsi taakseen yli 40 allekirjoittajaa eri puolueiden kansanedustajista.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
