

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat
Huonosti. — Juho Eerola
Hallituksen ainoa linja on seurata Saksan pääministerin Angela Merkelin liittovaltiomyönteistä linjaa. Perussuomalaisena käännän katseeni Britanniaan ja David Cameroniin. — Simon Elo
Hyvä EU-politiikka on tiukkaa ja kansallisesta edusta kiinnipitävää mutta rakentavaa. Hollanti on viime vuosina ollut tässä lajissa taitava. Kataisen hallituksen EU-politiikan tavoitteena on ollut lähinnä katteettomia vaalilupauksia jakaneen SDP:n kasvojen pelastaminen. Kosmeettisella vakuuskiukuttelulla romutettiin se arvostus, jota Suomi ehkä joskus nautti, mutta ei saatu vastineeksi tosiasiallisesti yhtään mitään. — Jussi Halla-aho
Huonosti. Kataisen sateenkaarihallitus on taipuillut antamaan pala palalta pois sitä päätäntävaltaa, jota itsenäisellä valtiolla tulisi olla omista asioistaan ja veronmaksajiensa rahojen käytöstä. Kataisen komissaarihalu ja Stubbin nyrpeys supisuomalaisuutta kohtaan ovat käyneet meille kalliiksi. Heidän virheisiin ja vihreisiin meillä ei ole varaa. — Erkki Havansi
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassa. Tilastoista paljastuu, että Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa. Suomi ei ole osallistunut velkakuplan puhaltamiseen tai sen rahastamiseen. Silti Suomi rahoittaa eurokriisiä tukipaketeilla. Saksa ja Ranska olisivat saaneet pääomittaa pankkinsa itse. Tolkuttomat EU-maksut ja direktiivit tulevat kalliiksi sekä heikentävät kilpailukykyämme. Onkin surullista, että hallitus on tukenut toimia, jotka vievät Suomea kohti syvempää liittovaltiota. — Laura Huhtasaari
Kataisen hallitus on jatkanut edeltäjiensä liittovaltio-, eurotukipaketti- ja yhteisvastuupolitiikkaa kritiikittä. Suomen talous ja päätösvalta on kaventunut entisestään. Moni hallituspuolue on unohtanut vaalilupauksensa. Arvosana heikko. — Toimi Kankaanniemi
Hallitus on ainoastaan onnistunut ajamallaan EU-politiikalla syventämään Suomen vastuuta kriisimaiden veloista. Sitä ei suomalaisten enemmistö hyväksy, emmehän? — Jani Kolehmainen
Hallitus on onnistunut erittäin hyvin: vientiteollisuus on pienentynyt ja työpaikkoja menetetty. Energia-asiat ovat hakusessa, suomalainen työ ja yrittäminen ovat saaneet tämän hallituksen toimesta kovan, kovan kolauksen. Ja hallitus vielä kehuu itseään konsensushengestä! — Marko Kulpakko
Hallituksen EU-politiikassa ei ole ollut riittävän korkeaa ja rohkeaa profiilia. Olisi uskallettava ajaa voimaperäisesti kansallisen etuun tähtäävää linjaa. Kiltisti vain on lopulta taivuttu, vaikka toisin on annettu ymmärtää koti-Suomessa. — Kimmo Kivelä
Hallituksen EU-linja on epäselvä. Puhutaan ytimessä olemisesta, mutta miten se näkyy? Missä ovat konkreettiset tulokset? Takuut, joita kukaan muu ei halunnut eivät sellaisiksi riitä. — Maria Lohela
Hallitus tekee pelkurimaista ”joo-joo, me ei haluta olla vaikeita neuvottelijoita” -EU-politiikkaa. Ylimielisyydestä kertoo se, että käsiteltäessä valtioneuvoston EU-selontekoa eduskunnassa ei eurooppaministeri Stubbilta löytynyt aikaa puheenvuorojen kuunteluun. Hallituksen antaman EU-selonteon perusteella vaikuttaa siltä, ettei hallituksella ole tavoitteita eikä mielenkiintoa EU-politiikassaan. On vaikea arvioida sellaista mitä ei ole. — Anne Louhelainen
Suomen hallituksen EU-politiikka on ajopuustrategia eli mennään valtavirran mukana kritiikittömästi ja ilman omaa näkemystä siitä, mikä on oikeasti Suomen ja suomalaisten paras etu. Suurin epäonnistuminen on osallistuminen ns. euron tukipaketteihin. Sen estämiseksi olisi riittänyt kohtelias ja selkeä ilmoitus, että noudatamme olemassa olevia sopimuksia. Mutta edes tähän ei riittänyt rohkeutta ja seurauksena tästä on nyt sitten miljardilasku suomalaisille! — Ilkka Matinpalo
Hallituksen EU-politiikka on ollut haparoivaa. Durbanin ilmastoneuvotteluista tuli durpaan, EU (komissio) lupasi meille kompensaation metsiemme joutumisesta laskennallisen, siis näennäisen hiilipäästön kohteeksi. Vieläkään komission lupaamaa hyvitystä ei ole saatu. Maataloudessa ollaan menettämässä mm. ympäristötukia alueilla, jotka ovat muutoinkin kärsineet maatalouden tukirakenteiden muutoksesta. — Pirkko Mattila
Omasta mielestään varmaan hyvin: Suomi on viety yhä syvemmälle EU:n syövereihin alistamalla kotimainen talouspolitiikka Brysselin määräysten ja valvonnan alle. Paniikkitunnelma on toiminut sopivasti sumuverhona ja hallituksen politiikan selvä liittovaltiotavoite kiistetään kiivaasti. Perussuomalaiset on ainoa todellinen vaihtoehto tälle menolle! — Piritta Poikonen
Hallitus toimii kaksoismandaatilla: ministerien tulisi ajaa suomalaisten etua ensisijaisesti, mutta kritiikitön vallankiima EU:n pöytiin ajaa periaatteiden yli ja sumentaa järjenkäytön. — Sakari Puisto
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassaan. Suomen velkapiikki avattiin Euroopan kriisimaille keskustan ollessa pääministeripuolue vuonna 2010. Piikki on edelleen auki. Tällä hetkellä Suomen vastuut muiden euromaiden veloista ovat useita kymmeniä miljardeja euroja ja Kreikan seuraava tukipaketti on jo oven takana odottamassa. Suomen nettomaksu EU:lle on noin 650 Me vuodessa. — Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos tarkoitus on ollut viedä Suomi liittovaltioon, lisätä yhteisvastuuta ja lähettää mahdollisimman paljon suomalaisen veronmaksajan rahoja ulkomaille, tavoitteet ovat onnistuneet varsin hyvin. Jos tarkoitus on ollut joku muu, kuten kansallisen etumme puolustaminen, niin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. — Sampo Terho
Hallitus ei ole onnistunut EU-politiikassaan. Hallituksen pitäisi valvoa Suomen etuja, se on kuitenkin unohtanut omat kansalaisensa. EU:n merkitys on muuttunut alkuperäisestä rauhan rakentajasta ja vapaakauppaliiton ylläpitäjästä aktiiviseksi liittovaltion rakentajaksi. Hallitus on unohtanut, että unioniin kuuluu nyt ja pitäisi kuulua myös vastaisuudessa pelkästään itsenäisiä valtioita. EU ei nykyisellään noudata edes omia sääntöjään. Tästä esimerkkinä tukipaketit pankeille ja valitettavasti myös Euroopan suurimmille rahanpesumaille. — Maria Tolppanen
Hallitus on onnistunut huonosti pitämään Suomen puolia tukipaketeissa, tai yleensä tukiessaan tukipaketteja. Ei maataloustukienkaan osalta voi henkseleitä paukutella. Myös direktiivien innokas implementointi, eli istuttaminen suomalaiseen lakiin (esimerkiksi rikkidirektiivi), on teollisuudellemme tuhoisaa politiikkaa. — Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 3/2014 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sakari Puisto Jani Kolehmainen Marko Kulpakko Mauno Vanhala Piritta Poikonen Ilkka Matinpalo Erkki Havansi Toimi Kankaanniemi Laura Huhtasaari Juho Eerola Kimmo Kivelä Maria Lohela Pirkko Mattila Jussi Halla-aho Pirkko Ruohonen-Lerner Sampo Terho Maria Tolppanen Anne Louhelainen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää