

LEHTIKUVA
Monet islamia arvostelevat voivat elää Saksassa vain jatkuvassa poliisien suojeluksessa
Poliisit suojelevat Saksassa ympäri vuorokauden useita islamiin kriittisesti suhtautuvia tutkijoita ja kirjailijoita islamistien murhauhkausten takia. Mannheimin veitsi-isku osoitti, että uhka on todellinen.
Tutkijat syyttävät Saksan punavihreää keskustelukulttuuria radikaalin islamin uhan vähättelystä ja siitä varoittavien tutkijoiden mustamaalaamisesta ja leimaamisesta äärioikeistolaisiksi.
Jatkuvassa hengenvaarassa on muun muassa Saksan ensimmäinen turkkilais- ja kurditaustainen naisimaami, asianajaja ja naisten oikeuksien puolustaja Seyran Ates.
Äärimuslimit uhkaavat murhata hänet, koska hän on eräs Berliiniin liberaalin Ibn-Rushd-Goethe -moskeijan perustajista.
Ääri-islamilaiset piirit eivät hyväksy, että naiset ja miehet saavat rukoilla siellä samassa tilassa, ja että naisilta ei vaadita huivia.
Yhtä paljon heitä kauhistuttaa, että moskeijaan toivotetaan myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tervetulleiksi.
Berliinin Moabitissa sijaitseva moskeija on suljettu toistaiseksi viranomaisten päästyä perille Isisiin kuuluvien tadzikistanilaisten islamistien suunnitelmista tehdä sinne terrori-isku.
Naisten puolustaminen on hengenvaarallista
61-vuotias Ates on joutunut murhayrityksen ja ammuskelun kohteeksi hänen puolustettuaan oikeudessa perheväkivallan kohteeksi joutuneita turkkilaisia ja kurdinaisia.
Murhauhkauksia on sadellut hänen kirjoitettuaan islamin tarvitsemasta seksuaalisesta vallankumouksesta. Hän vastustaa myös vanhempien järjestämiä tyttöjen ja poikien pakkoavioliittoja.
Siviilipoliisit joutuvat turvaamaan ympäri vuorokauden hänen jokaista askeltaan.
Poliisit suojelevat koko perhettä
Myöskään palestiinalaistaustainen saksalais-israelilainen psykologi ja radikalismintutkija Ahmad Mansour ei voi liikkua julkisuudessa ilman henkivartijoita.
Poliisit suojelevat myös hänen tutkijavaimoaan ja tytärtään.
Baijerin yleisradion kuvaamassa dokumenttiohjelmassa 47-vuotias Mansour kertoo saavansa päivittäin murhauhkauksia.
Radikaalia islamia kritisoivien kannanottojensa takia hänestä on tullut myös vasemmistoaktivistien maalitaulu.
Koraania ei saa lukea kuin keittokirjaa
Islamistien murhauhkausten ja joka askeleella seuraavien poliisien kanssa elämään joutuviin henkilöihin kuuluu myös saksalais-egyptiläinen kirjailija ja politiikantutkija Hamed Abdel-Samad.
Korkeat egyptiläiset islam-oppineet julistivat hänelle kuolemantuomion vuonna 2013 sen jälkeen, kun hän oli luennoinut Kairon yliopistossa islamilaisesta fasismista.
Uhkausten aallon nostatti myös hänen samasta teemasta kirjoittamansa kirja. Ranskassa sitä ei uskallettu julkaista aluksi lainkaan terrori-iskujen pelosta.
Äärimuslimit pitävät islamin pilkkaamisena 52-vuotiaan Abdel-Samadin näkemystä, että Koraania ei pidä lukea kuin keittokirjan reseptejä eikä pitää poliittisena ja juridisena neuvonantajana.
Itsemurhaiskuista varoittaminen oli liikaa
Lisää islamistien vihaa Abdel-Samad sai niskaansa julkaistuaan 2017 sosiaalisessa mediassa arabiaksi, saksaksi ja englanniksi maailman kaikille muslimeille suunnatun vetoomuksen, jossa hän varoitti nuoria muslimeja ryhtymästä imaamien tahdosta itsemurhapommittajiksi.
Viestiä ehdittiin klikata myös arabimaissa yli miljoonaa kertaa ennen kuin Twitter sulki ilmiantojen vuoksi lyhytaikaisesti hänen tilinsä.
Abdel-Samadin julkisuudessa esittämän arvion mukaan tilin sulkemisen taustalla saattoivat vaikuttaa sosiaalisen median monet islamilaiset ja vasemmistolaiset työntekijät, jotka suosivat usein enemmän lännen ja Israelin vastaisten kuin islamiin kriittisesti suhtautuvien tilejä.
Useita salaisia asuntoja
Abdel-Samadia suojaa viisi siviilipoliisia ympäri vuorokauden.
Häntä kyyditään asioilleen poliisin ohjaamalla panssaroiduilla autolla, jossa istuu hänen lisäkseen ainakin yksi henkivartija. Perässä seuraa toinen auto, jossa on kolme poliisia.
Hän asuu eri asunnoissa salaisissa osoitteissa, jotka ovat jatkuvassa poliisien tarkkailussa. Henkivartijat seuraavat häntä myös ulkomaille.
Islamin arvostelu koetaan vihamielisenä
Islamistien murhauhkauksilta 24/7 suojeltaviin kuuluu vuodesta 2017 lähtien myös frankfurtilaisen Johann Wolfgang Goethe -yliopiston globaalia islamia tutkivan laitoksen emeritusprofessori Susanne Schröter.
Äärimuslimit pitävät islamvihamielisenä ja muslimeja syrjivänä hänen tapaansa arvioida poliittinen islam erääksi totalitarismin muodoksi.
Schröteriin kohdistettiin myös saksalaisessa keskustelussa kritiikkiä hänen sanottuaan, että islamismi on äärioikeistolainen liike ja ihmeteltyään, miksi saksalaisessa yhteiskunnassa käytävää ”taistelua oikeistoa vastaan” ei laajenneta hyvällä syyllä myös taisteluksi islamismia vastaan.
Mannheimin isku ja poliisimurha palauttivat pelon
– Uskoni poliisiin oli vahva ja toivoin, että heillä on kaikki kontrollissa, mutta turvattomuuden tunne palasi islam-kriitikko Michael Stürzenbergeriin kohdistetun iskun jälkeen, kirjoitta Schröter kolumnissaan Focus-lehdessä.
Hän viittaa tapaukseen, jossa afganistanilainen pakolainen puukotti toukokuussa Mannheimin torilla islamkriittistä tilaisuuttaan aloittelevaa Stürzenbergeriä ja surmasi paikalle juosseen poliisin.
– Sataprosenttista turvallisuutta ei ole, mutta silti täytyy kysyä, miten tällainen isku saattoi tapahtua, Schröter kirjoittaa.
Islamistien vähättely ruokkii väkivaltaa
Schröter uskoo, että Mannheimin veitsi-isku on välittömässä yhteydessä vuosia jatkuneeseen käytäntöön vähätellä islamismia ja sulkea silmät Saksan maahanmuuttopolitiikan varjopuolilta
Isku juontaa hänen mukaansa myös yleiseen ilmapiiriin, jossa ääri-islamilaisuudesta varoittavia tutkijoita ja muita henkilöitä usein mustamaalataan ja syytetään muslimeihin kohdistuvasta rasismista ja islam-fobiasta.
Schröterin mielestä islamismin arvostelijat leimataan Saksassa usein äärioikeistolaisiksi ja tällä tavalla suhteellistetaan näin myös itse iskua.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maahanmuutopolitiikka Hamed Abdel-Samad Ahmad Mansour islamkritiikki Michael Stürzenberger Susanne Schröter alistuskulttuuri suojelu tappouhkaukset Ääri-islam naiset puukkoisku Murha Turvallisuus Terrorismi Saksa Poliisi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mannheimin verinen veitsi-isku oli Saksassa yksi monista – poliitikot vaativat islamistien karkottamista ja rajua muutosta siirtolais- ja maahantulopolitiikkaan

Taas hyökkäys Saksassa: Afgaani puukotti ukrainalaisnaista – Taleban lupaa ottaa karkotettavat vastaan

Saksalaiset antoivat eurovaaleissa kuitin Saksan hallitukselle – massasiirtolaisuuden haitat ja sisäpolitiikka painoivat ilmastoa enemmän

Saksassa lisää puukotuksia – Suomen media ei kerro epäiltyjen taustoja

Maahanmuuttokriittinen Kansallinen rintama sai kolmanneksen äänistä Ranskan vaaleissa – lopullinen ratkaisu jäi toisen kierroksen varaan

Yle valkopesi iranilaisterroristin “norjalaismieheksi” – muut lehdet kuittasivat Oslon terroriteon pikku-uutisella

Saksan hallitukselta vaaditaan vastatoimia Putinin siirtolaisilla käymälle hybridisodalle ja rajua muutosta turvapaikkapolitiikkaan

Ranskan vaalit johtivat poliittiseen umpikujaan ja ovat muistutus nykypolitiikan sekä someajan nopeista käänteistä
Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.