Muslimimaat hakevat jalansijaa lännestä: Ruotsin moskeijat pystytetään usein vanhoillisten öljymaiden ja Turkin rahoilla

Ruotsissa on yli 300 moskeijaa ja lisää on tulossa. Seurakunnilla on usein rahat kortilla ja apua haetaankin entisiltä kotikulmilta. Auttavan kätensä ojentavat usein vanhoilliset muslimimaat. Paikalliset poliitikot pelkäävät salafismin nousun tarkoittavan kylmää kyytiä naisten oikeuksille.

Karlstadin kulmilla, Vänernin rannalla vähävarainen muslimiseurakunta on suunnitellut uuden moskeijan rakentamista vuosikaudet. Pyhätölle on osoitettu rakennuspaikka ja budjetti on 20 miljoonaa kruunua (vajaat 2 miljoonaa euroa). Rahoituksesta uupuu edelleen 16 miljoonaa. Paikallinen Nya Wermlands-Tidningen on huolissaan rahojen alkuperästä ja pohtii asiaa pääkirjoituksessaan:

”Toki kellarimoskeija voi olla otollisempi kasvualusta radikalismille mutta myös suuri moskeija voi viestiä ympärilleen ankaran islamin siunauksellisuudesta ja vahvistaa perinteisiä uskonnollisia arvoja”.

”Hyväuskoisuuden aika on ohi”

Ainakin 16 moskeijaprojektia Ruotsissa on saanut rahoitusta ulkomailta. Rahoitus on lähtöisin useimmiten vanhoilliseen islamintulkintaan ja salafismiin suuntautuneista valtioista. Lompakkonsa ovat avanneet muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Turkki. Ilmaisia lounaita on harvemmin tarjolla ja se on huomattu myös Karlstadissa, jossa on vieraillut useampiakin salafisteja saarnaamassa.

Yksittäiset paikallispoliitikot ovat kautta linjan seuranneet rakennusprojektia tarkasti ja myös esittäneet huolensa erityisesti naisten asemasta vanhoillisessa islamilaisessa yhteisössä. ”Hyväuskoisuuden aika on ohi” edustaa ehkä parhaiten yleistä mielipidettä.

Rasismikortti on luonnollisesti heilunut näille moskeijahankkeeseen kriittisesti suhtautuville.

”Ehkäpä rahanpuute estää rakentamisen”

Ruotsidemokraatit ovat mukana oikeistoallianssissa, joka on viimeisenä keinonaan rakennusprojektin estämiseksi reklamoinut moskeijan tulevista pysäköintiongelmista. Hankkeen myötäjuoksijat ovat puolestaan ottaneet lyömäaseeksi uskonnonvapauden.

”Islamilaisen kulttuuriyhdistyksen vastaukset ovat olleet kierteleviä ja epätäydellisiä, mikä ei ole ollut omiaan ainakaan vähentämään moskeijaa kohtaan tunnettua huolta. Poliittisesti tai lainsäädännön avulla hanketta on enää hankalaa estää. Ehkäpä rahanpuute lopulta pysäyttää rakentamisen”, pohtii NWT.

Suomessakin on saatu esimakua vastaavasta ilmiöstä. Helsinkiin kaavailtiin suurmoskeijaa Bahrainin tuella, vaikka Suomessa asuu vain kuusi Bahrainin kansalaista.