Ohisalo väittää, ettei uusi maakuntavero nosta verotuksen tasoa – Halla-aholta täystyrmäys: ”Jos tuomme uuden verottajan tähän maahan, kokonaisveroaste nousee, vaikka mitä luvattaisiin”

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toteaa, että sote on pelkkä hallintouudistus, joka tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia. – Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä johtaa yhteiskunnan kahtiajakoon, eli meillä on rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen, Halla-aho sanoi tänään Iltalehden puheenjohtajatentissä.

Hallituksen sote-uudistuksen kylkiäisenä suomalaisten verorasitus uhkaa nousta jälleen, sillä soten kylkiäisenä on tulossa valtionveron ja kunnallisveron rinnalle uusi verotuksen taso eli maakuntavero. Maakuntaverosta on sovittu hallitusohjelmassa.

Iltalehden puheenjohtajatentissä tänään vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo pyrki esittämään, että kokonaisverotuksen taso ei kuitenkaan olisi nousemassa.

– Se ei tarkoita sitä, että ihmisten pussista menisi enemmän rahaa. Ei tule tarkoittamaan yhtään lisäeuroa, Ohisalo väitti.

Uudistus vie kunnilta verotuloja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi, että jos hallitus todella tuo uuden verottajan tähän maahan, niin tosiasiallinen seuraus on se, että kokonaisveroaste väistämättä nousee.

– Näin käy yhtäältä siitä syystä, että osa suunnitelluista hyvinvointialueista tulee olemaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja toisaalta siksi, että uudistus itsessään vie kunnilta verotuloja, mikä saattaa suuren osan kunnista uusiin taloudellisiin vaikeuksiin. Se taas nostaa painetta nostaa kunnallisverotusta. Kokonaisveroaste on siis nousemassa, vaikka täällä mitä luvattaisiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli samoilla linjoilla todetessaan, että Ohisalon väitteet eivät ole uskottavia.

– Jos tulee uusi hallinnon taso ja uusi verotuksen taso, se varmuudella nostaa kokonaisveroastetta, eli ollaan kolmen verottajan mallissa. Pitkä käsi taas hamuaa suomalaisen veronmaksajan kukkarolle.

Pääministeri Sanna Marin perusteli lisäverorasitusta sillä, että maakuntavero antaisi maakunnille intressin hoitaa palvelunsa tehokkaasti. Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson edellytti maakuntaveron tarpeellisuutta ja vakuutteli, että se on tulossa.

– Kyllä me se verotusoikeus tarvitaan, Andersson sanoi.

Sotella ei pitäisi saattaa kuntia talousahdinkoon

Perussuomalaiset – ja kaikki muutkin oppositiopuolueet – esittivät tällä viikolla hallitukselle epäluottamusta soten vuoksi. Halla-aho huomautti, että sote on hallintouudistus, joka tulee vain aiheuttamaan lisää kustannuksia.

– Kustannukset tietysti katetaan karsimalla ruohonjuuritasolta perusterveydenhoidon palveluja, joita ihmiset tarvitsevat kaikkein kipeimmin. Tämä taas johtaa yhteiskunnan syvenevään kahtiajakoon, eli meillä on suurista rahoitusvaikeuksista kärsivä julkinen terveydenhoito ja yksityinen puoli niille, jotka ovat työterveyden piirissä tai joilla on varaa yksityiseen vakuutukseen.

– Hallinnon uudistus ei tuo lisää rahaa järjestelmään, vaan päinvastoin kuluttaa sitä. Lainsäätäjän ei pitäisi soteuudistuksella saattaa kuntia kasvavaan taloudelliseen ahdinkoon, jossa viedään suuri osa verotuloista, mutta jätetään ongelmat, Halla aho sanoi.

Politiikan mahdollistettava yritystoiminta maakunnissa

Useat Suomen kunnat olivat suurissa talousvaikeuksissa jo ennen koronaa. Halla-aho totesi, että varsinkin maakunnissa kuntien pitää houkutella työssäkäyviä ihmisiä talouskasvun edistämiseksi.

– Maakunta-Suomessa keskeistä on, että verotuksellisilla ja muilla politiikan keinoilla mahdollistetaan yritystoiminta, ennen kaikkea teollisuuden toiminta, jonka ympärille rakentuu palveluyrittäjyyttä, alihankintayrittäjyyttä ja muuta.

– Suuret työnantajat ovat pienillä paikkakunnilla usein paikallisen talouden selkäranka. Ainoa kestävä tapa saada kuntien talous tasapainoon on saada työikäiset ihmiset pysymään kunnissa. Se onnistuu, jos heille on siellä työpaikkoja. Näin se vaan toimii, Halla-aho sanoi.

Pääministeri Marin ajautui varsin kauas aiheesta pohtiessaan työllisyyskeinoja: Marinin mukaan peruskoulut ja kaavoitus tukevat työpaikkojen syntymistä kunnissa.

Työllisyyden vahvistamiseksi perussuomalaiset esittää pieni- ja keskituloisten työssäkäyvien verotuksen keventämistä, palkan sivukulujen karsimista ja yritysverotuksen keventämistä, sillä perussuomalaiset haluaa kasvattaa käteen jäävien työtulojen määrää.

Vasemmiston puheenjohtajan Anderssonin mukaan tuloveron alennukset ovat ”tehotonta työllisyyspolitiikkaa”. Vähemmän yllättäen myöskään yhteisöveron alennukset eivät miellytä Anderssonia.

Ydintoimintojen ulkopuoliset tehtävät leikkuriin

Pääministeri Marinin mukaan yksityistä sektoria ja julkista sektoria ei kannata laittaa vastakkain. Halla-aho totesi, että rahoituksellisesti ne kuitenkin ovat vastakkain.

– Suomessa ei ole poliitikkoja, jotka eivät pitäisi julkisia palveluja – kuten kouluja ja terveyspalveluja – välttämättöminä. Realiteetti on kuitenkin se, että julkinen sektori rahoitetaan yksityissektorin työllä, jota verotetaan. Suomessa julkisten menojen osuus bkt:sta on jo nyt EU:n suurimpia. Meidän pitää nyt sekä lisätä ja edistää yksityissektorille syntyvää työllisyyttä ja samalla karsia julkisia menoja.

Perussuomalaiset haluaa asettaa julkiset menot tärkeysjärjestykseen. Halla-aho tarkensikin, että julkisten menojen karsiminen ei suinkaan tarkoita sitä, että ensimmäisenä leikataan lasten, sairaiden ja vammaisten palveluista.

– Kyse on yksinkertaisesti julkisten menojen priorisoimisesta. Karsitaan siis ensiksi sellaisia toimintoja, jotka eivät kuulu veronmaksajan rahoitettavaksi, eivätkä ne kuulu valtion ja kuntien ydintehtäviin.

Perussuomalaiset haluaa pitää koko maan asuttuna

Perussuomalaiset haluaa turvata sen, että koko Suomen on oltava asumiskelpoinen.

– Maaseudulla ihmiset haluavat tulla toimeen omalla työllään. He eivät näe elinvoiman ensisijaisena lähteenä valtionosuusjärjestelmää. Perussuomalaiset kuitenkin haluavat pitää koko maan asuttuna ja se edellyttää tiettyä perusinfrastruktuuria, koulua, liikenneyhteyksiä ja terveyspalveluja, joita ei voi toteuttaa puhtaan markkinaehtoisesti näin suuressa maassa.

– Tarvitaan siis lisäksi myös valtakunnan sisäisiä tulonsiirtoja. Kuitenkin maakuntien elinvoima lähtee siitä, että ihmisillä on realistinen mahdollisuus jäädä asumaan omille kotiseuduilleen, että saatavilla on koulu, terveyspalvelut – ja että seudulle syntyy tuottavia työpaikkoja. Niistä saatavilla verotuloilla myös kuntien talous hyötyy.

Vielä toistaiseksi keskusta on Suomen suurimpia kuntapuolueita. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on kuitenkin jo ensi viikon sunnuntaina.

– Kepu hallitsee tällä hetkellä suurta osaa Suomen kunnista ja kepu on myös hallituksessa. Maaseudun asukkaiden kannattaakin katsella ympärilleen ja kysyä, meneekö siellä hyvin, ja onko keskusta ollut tähän mennessä ratkaisu maaseudun elinvoiman ongelmiin, Halla-aho sanoi.