Poliisin tilastot vuodesta 1985 lähtien osoittavat, että Ruotsissa on selvittämättä jopa 800 murhaa, kertoo Ruotsin TV4. Avoimeksi jääneiden henkirikosten määrä on kasvanut jengiampumisten myötä.

– Aiemmin murhista selvitettiin 80–90 prosenttia ensimmäisten kolmen-neljän vuorokauden kuluessa. Tänään on varauduttava siihen, että voi mennä jopa kaksi vuotta, ennen kuin nämä nykyiset ampumiset saadaan selvitetyiksi, sanoo keskusrikospoliisin tutkija, kriminologi Mikael Rying.

– Rikostutkinta menee kaiken aikaa eteenpäin ja lisää mahdollisuuksia ratkaista avoimet tapaukset.

Vuonna 2020 Ruotsissa kuoli henkirikoksen uhrina yhteensä 124 ihmistä. Luku on suurin koko mittaushistorian aikana ja 13 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna.

“Euroopan vaarallisin maa”

Ihminen voidaan murhata monella tapaa, mutta ampumiset ovat nostaneet Ruotsin väkivaltakeskustelun keskiöön koko Euroopassa. Euroopan suurin lehti, saksalainen Bild julisti syksyllä Ruotsin ”Euroopan vaarallisimmaksi maaksi”.

Pelkästään Tukholman alueella on viimeisen viiden vuoden aikana ammuttu hengiltä 100 ihmistä. Väkivaltaan turvaudutaan yhä herkemmin, kun tasavahvat ja huonosti johdetut jengit taistelevat huumekaupan reviireistä ja markkinaosuuksista.

Jengisurmista kaksi kolmannesta selvittämättä

Tyypillistä jengien välisille väkivallanteoille ja murhille on se, että tekijää ei saada vastuuseen. Dagens Nyheterin selvityksen mukaan kuolemaan johtaneista ampumisista kaksi kolmesta on jäänyt selvittämättä eli tekijät ja heidän taustansa eivät ole tiedossa.

Rikosten selvittämistä vaikeuttaa ongelmalähiöiden vaikenemisen kulttuuri. Todistajia uhkaillaan ja pahoinpidellään systemaattisesti. Siksi rikoksia katsotaan herkästi läpi sormien ja poliisille ei puhuta, sillä se on varmin keino selvitä seuraavaan päivään.

SUOMEN UUTISET