

LEHTIKUVA
Taas uusi onneton Ruotsin ennätys: alkuvuonna ammuttiin hengiltä 18 ihmistä
Ruotsissa kuoli tammi-maaliskuun aikana ammuskeluissa 18 henkilöä. Edellisin synkeä ennätys on vuodelta 2020, jolloin samana ajanjaksona ammuttiin hengiltä 12 ihmistä. Luvut perustuvat poliisin tilastoihin ja SVT:n omaan selvitykseen.
Tammi-maaliskuun 18 ammuskelun uhrista useimmilla on ollut yhteyksiä jengirikollisuuteen. Siitä lähtien kun ongelman tilastointi aloitettiin, on ollut vain yksi kuukausi vailla vainajaa: maaliskuu 2018.
– Joskus kuolleita on hirvittävän monta ja toisinaan vain muutamia, sanoo kriminologian professori Jerzy Sarnecki Tukholman yliopistosta.
– Tiedämme, että tapaukset liittyvät toisiinsa ja että yksi ampuminen johtaa seuraavaan ja sitten taas seuraavaan. Kriminologit puhuvat väkivallan kierteestä.
Helppo raha houkuttaa
– Olemme panostaneet kylläkin siihen, että mahdollisimman moni otetaan kiinni ja rangaistuksia pidennetään mutta toimet rikollisten rekrytoinnin lopettamiseksi eivät ole riittäviä.
Sarneckin mukaan yhteiskunnan pitäisikin panostaa nykyistä enemmän yhteisöllisyyteen, sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin ja ylipäänsä koulutukseen. Helpon rahan tekeminen rikoksilla pitäisi olla mahdollisimman vaikeaa. Keinot tosin ovat poliittisesti hankalia, koska ne vievät rahaa ja aikaa.
Poliisin tilastojen mukaan vahvistettu ammuskelujen uhrien määrä tammi-maaliskuussa on 17 henkilöä. Loukkaantuneita on 22 ja ampumistapauksia yhteensä 89.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikollisten rekrytointi helppo raha väkivallan kierre ammuskeluissa kuolleet Jerzy Sarnecki jengiampumiset ampumiset tilastot rikollisjengit sosiaalipalvelut Jengirikollisuus Yhteisöllisyys Ruotsi koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


”Oh Yeah, mehän ollaan kuin Ruotsissa” – tapon yrityksestä syytetty gangstaräppäri kehuskelee poliisin tallenteella

Sotaa pakenevat ukrainalaiset karttavat erästä valtiota: ”Ruotsiin? Kiitos, mutta ei kiitos”.

Oikeusvaltion perusta vapisee Ruotsissa – 800 murhaa vailla ratkaisua

Helsinki kärsii haittamaahanmuuton seurauksista, katuväkivalta ja huumekauppa kasvussa – Purra: ”Perussuomalaisia lukuun ottamatta poliittinen kenttä on sokeuden vallassa”

Kiirastorstai päättyi kaaokseen Linköpingissä: Poliisiautot tuusan nuuskaksi ja tuleen – virkavallan varusteet mellakoitsijoille

Poliisi Ruotsin mellakoista: ”En ole kokenut näin äärimmäistä väkivaltaa koko poliisiurani aikana”

Immonen: Maahanmuuttajarikollisten hyysäämisen on loputtava – ”Katujengirikollisuuteen puututtava järein keinoin”

Sodan monet kasvot: Ukrainasta virtaa aseita Euroopan rikollisjärjestöille

Tanskan ostoskeskusampuja mielentilatutkimukseen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.