LEHTIKUVA
Vihervasemmistolla näyttää olevan entistä kovempi hinku jakaa suomalaisten veronmaksajien rahoja kehitysapuna maailmalle.
Eduskunnalla on parhaillaan käsittelyssään vuoden 2025 budjetin palautekeskustelu sekä äänestykset, jossa käydään läpi ja hyväksytään valtion budjetti tulevalle vuodelle.
Vuoden 2025 budjetin kaksi keskeisintä tavoitetta on talouden kuntoon laittaminen, sekä talouskasvun aikaansaaminen. Tällä hallituskaudella linjatut, useiden miljardien suorat sopeutustoimet tähtäävät julkisen talouden kestämättömän kehityksen vakauttamiseen.
Vastapainona hallituksen linjalle esimerkiksi vihreiden Oras Tynkkynen ehdottaa 200 miljoonan lisäystä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Vasemmistoliiton Laura Meriluoto taas 200 miljoonan lisäyksiä kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen, jonka lisäksi sitä, että Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisättäisiin määrätietoisesti kohti 0,7 prosentin bruttokansaantulo-osuutta.
Perussuomalaisten Miko Bergbom tyrmää ehdotukset.
– Tilanne Suomen taloudessa on haastava ja käytännössä joka puolelta joudutaan säästämään. Siitä huolimatta oppositiopuolueet kehtaavat kiikuttaa saliin äänestettäväksi esityksiä, joilla Suomi lisäisi kehitysyhteistyön rahoituksia jopa sadoilla miljoonilla euroilla verrattuna hallitukseen. Onneksi nämä opposition esitykset kaadettiin tänään, Bergbom toteaa.
Tulevana vuonna Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,064 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,36 prosenttia bruttokansantulosta.
Vasemmistoliiton Meriluodon ehdotus 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta tarkoittaisi siis vuosittaista, noin miljardin lisäystä kehitysyhteistyöhön.
– Pitäisi olla selvää, että kun taloutta sopeutetaan, on esimerkiksi kehitysyhteistyö oltava ensimmäisenä tarkastelussa. Näin onneksi hallitus toimiikin ja se onkin yksittäisenä kohteena yksi merkittävimmistä, Bergbom sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom tyrmistyi keskustan halusta lisätä kehitysavun rahoitusta jättileikkausten keskellä.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Presidentti Trump määräsi pääkaupunki Washingtonin poliisitoimen otettavaksi liittovaltion hallintaan kaksi viikkoa sitten. Samalla hän lähetti pääkaupungin kaduille kansalliskaartin sotilaita auttamaan järjestyksenpidossa. Tehotoimet ovat johtaneet rikollisuuden selvään vähenemiseen. Pääkaupungissa on ollut pitkä jakso ilman ainuttakaan murhaa.
