
Otteet kovenevat Balkanilla – dominoefekti vyöryy kohti Kreikkaa
Pakolaiskriisi on tiivistynyt Balkanilla. Slovenian parlamentti hyväksyi maanantaina selvin 69-5 äänin lain, joka mahdollistaa sotilaiden käyttämisen maan rajoilla poliisin apuna. Makedonia on puolestaan tiukentanut rajakontrollia Kreikan vastaisella rajalla. Paperittomat ja afgaanit eivät päässeet ylittämään rajaa.
Unkari on puolestaan pidättänyt puoli tuhatta siirtolaista, jotka ovat maan lakien vastaisesti ylittäneet rajan Serbian puolelta yli tai läpi raja-aidan. Unkarin pääministeri Viktor Orbán sanoi, että Unkari päästää maahan vain ne ihmiset, jotka voivat saada maasta turvapaikan.
Itävalta loi dominoefektin
Itävalta päätti aiemmin, että maa vastaanottaa vain 80 turvapaikkahakemusta vuorokaudessa. Lisäksi maan kautta saa kulkea 3 200 turvapaikanhakijaa vuorokaudessa. Itävallan toimilla arveltiin olevan dominoefektivaikutus niin, että Itävallan ja Kreikan väliset maat joutuvat kiristämään myös rajakontrollejaan.
Itävallan sisäministeri Johanna Miki-Leitner ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan, että Itävalta voi kiristää yhä rajakontrolliaan. Itävalta on kutsunut lukuisat Balkanin maiden johtajat koolle. Tapaamisessa pyritään koordinoimaan yhteistyötä rajavalvonnan osalta.
Kreikka vaatii Makedoniaa avaamaan rajansa
Tuhannet ihmiset jäivät jumiin Kreikan puolelle Makedonian ilmoitettua, että ainoastaan passia kantavat irakilaiset ja syyrialaiset pääsevät ylittämään maiden välisen rajan. Makedonia myönsi, että tiukentunut rajavalvonta on seurausta pohjoisempien maiden toimista.
Kreikka muistuttaa, että viime EU-maiden huippukokouksessa rajoja ei tukittaisi ennen maaliskuun alun kokousta. Kreikka haluaa, että Makedonia avaa rajansa. Kreikka pelkää, että maiden väliselle rajalle muodostuu tuhansien ihmisten joukko alueella, jossa ihmisten auttaminen on vaikeaa.
Kreikan poliisi on aloittanut turvapaikanhakijoiden siirtämisen pois maiden väliseltä rajalta.
Euroopan komissio pelkää humanitaarista kriisiä
Euroopan komissio arvelee, että rajavalvonnan tiukentuminen voi johtaa humanitaariseen kriisiin Balkanilla. Suomen kesäiset kelit ovat vain noin kuukauden päässä Egeanmerellä. Tuolloin ihmisvirran pelätään yltyvän viime vuoden huippulukemiin asti.
Komissio on lähettänyt virkamiehiä Kreikkaan tarkkailemaan tilannetta. Komissio pyrkii selvittämään, millaista apua Kreikan pohjoisrajoilla tarvitaan.
Italia haluaa lisää yhteisvastuuta
Italia haluaa pakolaiskriisiin ja EU-maiden ulkorajojen valvontaan rahoitusta EU-maiden yhteisillä velkakirjoilla.
Lisäksi Italia haluaa euromaille yhteisen valtiovarainministeriön, yhteisen työttömyysvakuutusrahaston ja Euroopan vakausmekanismi EVM:n varojen käyttöä myös muuhun tarkoitukseen kuin talousvaikeuksissa olevien euromaiden rahoittamiseen.
EVM:n tulisi Italian mielestä olla eräänlainen eurooppalainen valuuttarahasto.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
