Pankkiunioni ja Nato nousivat pintaan MTV3:n eurovaalikeskustelussa

Nato nousi puheenjohtajatentissä vahvasti esille, vaikkei siitä tulevissa EU-vaaleissa äänestetäkään. Väistyvä pääministeri Jyrki Katainen sanoi puolueensa kannattaneen Nato-jäsenyyttä jo 10 vuotta, mutta muut puolueet eivät suostu keskustelemaan asiasta. Rkp:n Carl Haglund totesi, että hänen mielestään tilanne on muuttunut ja asia on tullut ajankohtaiseksi keskustelun kannalta.

Sen sijaan keskustan Juha Sipilän mielestä tilanne ei ole Suomen kannalta muuttunut. Puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) mielestä Suomella voi olla vain yksi puolustuspolitiikka ja ulkoasiainvaliokunnassa, jota hän johtaa, on nähty hyväksi sotilaallinen liittoutumattomuus ja Nato-optio. Myös SDP:n Antti Rinne piti hyvänä, että Suomi pitää päätösvallan itse.

Suomen Katainen kysyi, mitä maailmalla pitäisi tapahtua, jotta Nato-jäsenyydestä keskusteleminen olisi ajankohtainen?

– Suomen pitäisi kohdata sotilaallisia uhkia, Sipilä vastasi.

Soini muistutti, ettei Nato-jäsenyys olisi välttämättä läpihuutojuttu: kaikkien Nato-maiden pitäisi se hyväksyä ja sanoi, ettei itse ole nyt sen kannalla.

Haglundinkaan mielestä puolustusratkaisu ei voi perustua Nato-optioon.

Hallituksesta ei paljon jäljellä

Hallituksen tilanteesta Soini totesi, että kyllä se mätänee:

– Pääministeri otti hatkat, valtiovarainministeri sai potkut. Vasemmistoliitto antoi itse itselleen potkut. Ei ole paljon jäljellä, Soini teilasi.

SDP:n Antti Rinteeltä kysyttiin, aikooko hän nostaa yhteisöveron uudelleen 24 prosenttiin, hän kun on veron alennusta moittinut rajusti. Kysyttiinpä jopa, aikooko hän palauttaa perintöveron.

Rinne vastasi, että hän arvostelee yhteisöveron rajua alennusta yhä, mutta hallituksessa hän toimii sen mukaan, kuten porukka on aikaisemmin päättänyt.

Komissaarikysymys vaalien mukaan

Katainen sanoi mieltyneensä EU-tehtävistä ja hakeutuvansa mielellään alan töihin, mutta jos se ei onnistu, niin sitten töitä haetaan Suomesta.

Puheenjohtajilta kysyttiin, pitävätkö he Kataista hyvänä komissaariehdokkaana sekä sitä, onko asia kansallinen kysymys? Soini vastasi, että hän sinänsä on hyvä ehdokas, mutta asia pitäisi ratkaista eurovaalimenestyksen mukaan: onko demokraattista, että asiasta päättäisi vain kokoomus ennen kuin EU-vaaleja on edes pidetty.

– On outoa, että vaaleilla valittu pääministeri vaihtaa tehtävänsä vaaleilla valitsemattomaan EU-virkaan, Soini sivalsi.

Katainen vastasi, että tämä ”Soinin federalistinen näkemys” on outo, että EU:n virkamiehetkin pitäisi valita vaaleilla.

Soini ihmetteli, että kun pääministeriltä kysytään, miten aiotte mennä Suomea EU:ssa edustamaan – niin nyt hän ei edustakaan Suomea!

Onko oikea hetki jättää tämä laiva, Kataiselta kysyttiin. Tämä vastasi, että pitää osata luopua, jotta uudet ihmiset ja ajatukset pääsevät esiin.

Vakuuspaketit olivat kalliit

Soini sanoi, että pankkien valvonta on hyvä asia, mutta yhteisvastuu ei, koska se johtaa liittovaltiota kohti.

Keskustelussa sivuttiin myös Kreikan tukipaketteja. Soini muistutti, mikseivät muut maat ottaneet vakuuspakettia:

– Koska se oli kallis. Suomi maksoi 1,4 miljardia euroa pysyvään EVM-rahastoon, muut maksoivat vähitellen. Suomi kärsi siinä 50 miljoonan euron tappion, ehti Soini sanomaan juontajien vastusteluista huolimatta.

Natosta sanottiin yhtä ja toista enimmäkseen vältellen. Tuore oppositioedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) löysi Nato-jäsenyydelle hinnan:

– Natoon liittyminen veisi Suomen koululaisten ruokapöydistä kalapuikot.

Soini vastasi tähän tuota pikaa:

– Vaikka kalapuikot eivät eurovaaleihin kuulukaan, niin koululaisten maitoasia EU:lle jo kuuluukin, Soini myhäili.

Fennovoiman kohtalo?

Puheenjohtajilta kysyttiin, mitä Fennovoiman ydinvoimaprojektille pitäisi tehdä, jos Suomesta ei löydy asiaan osakepääomaa. Soinin mielestä kotimainen enemmistö pitäisi ehdottomasti löytyä, mutta hanketta ei pidä hylätä pelkästään venäläisen osapuolen mukanaolon takia. Hankkeen lupa pitäisi kyllä käsitellä eduskunnassa asianmukaisesti, vanhalla Toshiban luvalla ei lupaa pitäisi myöntää.

Sipilän mielestä kotimaisen enemmistön löytymisen ratkaisee, tarvitaanko voimalaa vai ei. Jos enemmistöä ei löydy, sitten rakennetaan ratkaisut kotimaisen bioenergian varaan. Katainen sanoi myös, että markkinat ratkaisevat. Hän vetosi suomalaisiin yrityksiin: haluavatko ne sähköä tietyllä hinnalla vai eivät. Rinne oli samoilla linjoilla: jos ei kotimaista pääomaa löydy, sitten siirrytään kotimaisten energianlähteiden varaan.

Sipilä moitti hallituksen korvanneen bioenergian hiilellä.

– Koksia kattilaan, sanoo hallitus, Soini säesti.

Rinteen ”eka kerta”

SDP:n tuore puheenjohtaja osallistui tenttiin nyt ensimmäistä kertaa. Toistuvasta utelusta huolimatta Rinne ei suostunut vastaamaan, rupeaako hän valtiovarainministeriksi. Hän sanoi, että asia päätetään puolueessa yhteisen keskustelun jälkeen.