Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö kirjoittaa kolumnissaan Ukrainan kriisistä ja Suomen puolustuksen järjestämisestä.

Ukrainan kriisin kehitys löi lännen ällikällä. Tapahtumat ovat vyöryneet nopeasti ja arvaamattomasti. Mitä Venäjä haluaa?

Krimin kohtalo vahvistaa karulla tavalla sen tosiasian, että paikoin maailmassa jyllää vahvemman oikeus. Suurvallat eivät piittaa kansainvälisistä sopimuksista, jos se on heidän etujensa vastaista.

Kylmän sodan huurut ovat täällä taas. Perinteinen sotilaallinen voimankäyttö tai sillä uhkaaminen ei ole hävinnyt minnekään, vaan sitä voidaan edelleen käyttää politiikan jatkeena myös Euroopassa.

Uudet uhat, niin paljon kuin kyberistä ja muusta on kohkattukin, eivät ole tehneet perinteisiä keinoja vanhanaikaisiksi. Myös tulevaisuudessa voimankäyttö valtiota vastaan on monien keinojen yhdistelmä.

Suomen on sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta poliittisesti liittoutuneena EU-maana otettava oppia Ukrainan tapahtumista.

Puolustuskykyämme on nykyhallituksen toimesta rapautettu: varuskuntia on lakkautettu, sodan ajan reserviä karsittu, kertausharjoitukset ajettu alas ja jalkaväkimiinat kielletty.

Linjaa on muutettava. Perussuomalaisten mielestä puolustusmäärärahoja on korotettava vähintään puolustushallinnon turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjaamalla tavalla.

Sitoudumme määrärahojen korottamiseen heti seuraavan vaalikauden alussa ja vaadimme, että kaikki puolueet kertovat kantansa ennen vaaleja.

Ukrainan tilanne on nostanut keskusteluun myös kysymyksen Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta. Nato ei ole mikään mörkö, mutta ei se taikasanakaan ole. Joka tapauksessa Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.

Kyselyn mukaan liki puolet suomalaisista kokee Ukrainan kriisin uhkaavan maamme turvallisuutta. On syytä korostaa, että Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Turvattomuuden tunteeseen on kuitenkin reagoitava, ja parhaiten se tapahtuu laittamalla oma puolustus kuntoon.

Suomea puolustavat suomalaiset. Siksi meillä tulee jatkossakin olla omat vahvat Puolustusvoimat, yleinen asevelvollisuus ja koko maan puolustus periaatteina.

Tarvittaessa Suomi taistelee. Siksi omasta uskottavasta puolustuskyvystä on huolehdittava. Ukrainalla sellaista ei ollut.

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 4/2014 -lehdessä.

JUSSI NIINISTÖ