Parlamentaarinen selvitysryhmä haluaa nostaa puolustusmäärärahoja

Eduskunnan parlamentaarinen selvitysryhmä haluaa palauttaa puolustusvoimien asemäärärahat säästöjä edeltävälle tasolle. Rahoitusta pitäisi nostaa asteittain niin, ettävuonna 2016 annettaisiin 50 miljoonan lisäys. Vuonna 2020 lisäraha nousisi 150 miljoonaan euroon. Tällaista korotusta vaadittiin jo valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 2012.

Tällä hetkellä asevarusteluun annetaan 500 miljoonaa euroa vuodessa, mikä ei riitä edes nykyiseen varustetarpeeseen. Tilanne pahenee vuosikymmenen vaihteeseen mennessä, jolloin useat keskeiset asejärjestelmät vanhentuvat yhtä aikaa jo pelkästään maavoimissa.

– Tästä ei päästä yli ”vähemmällä enemmän”-ajattelulla. Se sitruuna on puserrettu loppuun, työryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) sanoo.

Asemäärärahoihin menee nyt alle viidesosa puolustusbudjetista, kun aiemmin osuus oli noin kolmannes, vaikka aseet maksoivat vähemmän kuin nyt. Työryhmä esitteli raporttinsa keskiviikkoaamuna eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Punavihreät vastaan

Punavihreät puolueet asettuivat tapansa mukaan vastustamaan eduskuntapuolueiden muuten hyvin yhdenmukaista kantaa. Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen ja vihreät jättivät täydentävän lausuman.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie väitti, että vaalikauden alussa sovitut määrärahojen alennukset oli sovittu pysyvästi alemmaksi tasoksi, jota ei sovi nostaa. Työryhmän ei pitäisi myöskään sitoa tulevia päätöksiä, jotka pitäisi tehdä hallitusneuvottelujen yhteydessä.

– En voi myöskään mitenkään yhtyä näkemykseen, etteivätkö puolustusvoimat voisi suoriutua tehtävistään nykyisellä rahoituksella muutaman vuoden päästäkin, Lapintie sanoi luovutustilaisuudessa.

Vihreät puolittaisi
armeijan miesvahvuuden

Vihreät kätkevät toiveensa isänmaalliseen kaapuun samaan tapaan kuin Fennovoiman ydinsodassa. Anni Sinnemäki (vihr.) sanoi vihreiden jakavan työryhmän näkemykset muuten, mutta he tahtoisivat turvata asemäärärahojen hyvän tason puolittamalla sodan ajan joukkojen määrän 230 000:sta 60 000 mieheen.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, eduskunnan puolustusvaliokuntaa johtava Jussi Niinistö ei hyväksy vihreiden linjaa.

– Asemäärärahojen turvaaminen on vihreille pelkkä keppihevonen. He ajavat vanhaa linjaansa armeijan miesvoiman pienentämiseksi. Heillähän on oma mallinsa, jota muut puolueet vastustavat. Perussuomalaiset vastustavat vihreiden linjaa jyrkästi, Niinistö toteaa.

– Me vastustamme jo edellistä supistusta, joka pienentää miesvoiman 350 000:sta 230 000:een ensi vuodesta alkaen. Se on ehdoton minimi, jos koko maata halutaan puolustaa – ja se on myös puolustusvoimien kanta, Niinistö muistutti.

Miljardien hankinnat
ensi vuosikymmenellä

Puolustusvoimien hankinnat eivät jää tähän: ensi vuosikymmenellä täytyy uusia ilmavoimien ja laivaston kalusto yhteensä jopa 10 miljardin edestä. Hävittäjähankinnat liikkuvat noin seitsemässä miljardissa eurossa, laivaston järjestelmät sentään paljon vähemmän.

– Niitä ei missään tapauksessa voida ostaa tavanomaisen puolustusbudjetin puitteissa, sanoi työryhmän puheenjohtaja Kanerva.

Hän muisteli kuitenkin edellisiä Hornet-hankintoja tehdyn vielä vaikeammassa taloustilanteessa ja rahat löydettiin silloinkin.

– Tapasin juuri tuolloisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen (kok.), nuukana tunnetun miehen, joka sanoi, että tähän hankintaan täytyy rahat löytää. Hornet-hankintoja tehtiin monipuolisten vastakauppojen turvin. Devalvaatio tosin nosti loppusummaa huimasti aiottua suuremmaksi, mutta nyt ei ole devalvaatiosta pelkoa, Kanerva muisteli.

Vuosi on asettanut
asiat uusiin mittapuihin

Kanerva kiitti vuosi sitten asetetun työryhmän henkeä ennenkokemattoman hyväksi. Kulunut vuosi on asettanut puolustuspolitiikan uusiin mittapuihin niin, että asioista on löydetty keskustelujen kautta yhteisymmärrys vasemmiston ja vihreiden varaumia lukuun ottamatta.

– Puolustuskyky voi rapautua joko hitaasti tai nopeasti. Ukrainan puolustuskyky rapautui pitkän ajan kuluessa ja nyt tiedämme, miten siellä on käynyt. Ruotsin puolustuskyky murentui nopeasti, kun siellä ei huomioitu, että keli voi muuttua piankin, pahoitteli Kanerva, joka oli sonnustautunut Ukrainan lipun väriseen solmioon.

Ennaltaehkäisevä
kynnys pidettävä korkeana

Kanervan mukaan Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ensisijainen päämäärä on nostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle. Myös Suomeen kohdistuvat hyökkäykset pitää voida torjua. Ennaltaehkäisy säilyy tärkeimpänä myös tulevaisuudessa.

Tämä edellyttää puolustusvoimilta tehtävien mukaista todellista suorituskykyä. Puolustuksen perustana säilyy yleinen asevelvollisuus. Koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan ja sijoitetaan sodan ajan joukkoihin. Tehtävien toteuttaminen edellyttää nykyistä korkeampaa toimintavalmiutta ja taistelunkestävyyttä.

– Erityisesti joukkojen korkean toimintavalmiuden merkitys on saamassa uudenlaisen painoarvon Euroopassa, Kanerva korosti.

Varoitus saatava ajoissa,
valmiuslait tarkasteluun

Ukrainassa on nähty, kuinka muutosnopeus, ennakoimattomuus ja epävarmuus lisääntyvät ja strategiset yllätykset ovat mahdollisuuksia. Sodan kuvan muuttutessa voimankäytön keinovalikoima laajentuu ja käyttömahdollisuudet monipuolistuvat. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja ennakoiminen vaikeutuvat.

– Ukrainan tapahtumat tuovat esille hybridisodankäynnin, jossa käytetään sekä avoimia että verhottuja sotilaallisia keinoja. Sotilaallinen toiminta ei välttämättä ole laajaa maa-alueen haltuunottoa, vaan se perustuu pieniin suorituskykyisiin joukkoihin, ”vihreisiin miehiin”, joita nähtiin Krimillä ja Ukrainassa, Kanerva kertoi.

Ukrainassa nähtiin monipuolisesti poliittisia, taloudellisia ja sotilaallisen painostuksen keinoja. Informaatiosodankäynti sekä kyberhyökkäykset ovat olennainen osa toimijoiden keinovalikoimaa.

– Ennakkovaroituksen merkitys nousee entistä tärkeämmälle tasolle. Olisi syytä tarkastella mkyös lakeja, jotka koskevat valmiuden kohottamista. Varoaika lyhenee ja on jo laskenu koko Euroopassa, Kanerva sanoo ja korostaa koko yhteiskunnan kokonaismaanpuolustuksen merkitystä.

Päätösten ja vaalien pohjaksi

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) toivoi selvityksestä hyvää pohjaa niin tulevien päätösten pohjaksi kuin keskustelun eväiksi jo tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa.

Hän uskoi, että materiaalimäärärahojen nostoon löytyy eduskunnassa tahtoa. Puolustusuudistuksen päätösten perumiseen ei ole aihetta: sillä saavutettiin pysyviä säästöjä. Ensi vuodesta alkaen nostetaan toimintamenoja ennalleen, kuten kertausharjoituksia, maastovuorokausia ja ilmavoimien lentotunteja. Kalustomäärärahat ovat jääneet niistä vielä jälkeen.