Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti vahvistaa sen, mistä ekonomistit, lehdistö ja oppositio ovat jo pitkään varoittaneet: hallituksen talouspolitiikka rakentuu epärealistisille odotuksille ja jättää Suomen haavoittuvaksi kielteisille yllätyksille.

– Seuraavalla hallituksella tulee olemaan raskas savotta tasapainottaa meno tuloja vastaaviksi, keksiä julkistaloudellisesti positiivisia työllisyystoimia ja kääntää ikääntyvän väestön synnyttämien haasteiden kanssa painivan kansantaloutemme velkaantumisvauhti kestävälle tolalle, varoittaa edustaja Toimi Kankaanniemi.

”Varsinainen pikavippihallitus”

Raportin mukaan Suomen velka-asteen odotetaan ylittävän EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin velkarajan jo vuonna 2022, eli vielä tämän vaalikauden aikana.

– Jos emme toimi ripeästi, velkasuhteen odotetaan saavuttavan 80 prosentin tason seuraavan viidentoista vuoden aikana, todellinen pikavippihallitus, laskeskelee edustaja Jani Mäkelä.

Onko tukityöllistäminen ratkaisu?

Työllisyyden kasvun vaikutus julkiseen talouteen on raportin mukaan mitoitettu oikein, mutta samalla tempputyöllistämiseen ja julkisten menojen paisuttamiseen nojaaville työllisyystoimille ei hallitus halua nähdä hintalappua.

– Ovatko ne muka samanarvoista työllistämistä, ja oikeuttavat ylisuuret, työllisyyskasvuun sidotut menot? kysyy edustaja Lulu Ranne.

Tulevaisuusinvestoinneilla ei tulevaisuutta

Samanaikaisesti raportin mukaan Sanna Marinin hallitus kutsuu harhaanjohtavasti tavanomaisia menolisäyksiä tulevaisuusinvestoinneiksi, vaikka niillä ei ole tulevaisuutta, eikä niitä voi kutsua edes investoinneiksi. Varsinaisia investointeja, jotka aidosti nostaisivat kansantaloutemme tuottavuutta, ja siten kestävällä tavalla kansakuntamme kilpailukykyä ja elintasoa, hallitus ei osaa esittää.

– Onko niin, että ilmastovimmassa ja tulonsiirtojen varassa olevien ääniä kalastellessa seuraavien sukupolvien hyvinvoinnilla ei ole merkitystä? kyseenalaistaa edustaja Vilhelm Junnila.

Menoja kuittaillaan omaisuutta myymällä

Neuvosto moittii myös, että näennäisesti budjettitasapainoa yritetään pitää yllä rahoittamalla ylisuuret menot myymällä kansallisomaisuuttamme.

– Julkisen sektorin takaukset ja vastuut ovat jo pitkään olleet kasvussa, ja hallitus aikoo kasvattaa niitä entisestään. Myymme enenevässä määrin velaksi. Eikö eurokriisistä ole opittu mitään? ihmettelee edustaja Ville Vähämäki.

Veroalennuksilla ostovoimaa

Perussuomalaiset vaatii, että hallituksen on korjattava politiikkansa yksityistä toimeliaisuutta edistäväksi. Maltilliset veronalennukset parantaisivat heidän mukaansa kotitalouksien ostovoimaa.

– Myös lisätyövoimaa palkkaavien yritysten kasvua voitaisiin edesauttaa verokannustein. Kaivattuja säästöjä saadaan esimerkiksi maahanmuutosta ja kehitysavusta aiheutuvia julkisia menoja tuntuvasti karsimalla, kansanedustaja Sami Savio ohjeistaa.

Raskas taakka seuraajille

Perussuomalaiset epäilee, että hallitus jättää entistäkin raskaammin verotetun, kalliimman, korkeampien julkisten menojen ja velkaantuneisuuden paketin perintönä seuraajalleen.

– Onko tämä se hinta, mikä vasemmistolaisesta sateenkaarihallituksesta ollaan valmiita maksamaan? edustaja Jari Koskela hämmästelee.

Halpahintaista populismia

Perussuomalaisten mukaan vihervasemmisto toivoo, että äänestäjien poliittinen muisti olisi lyhyt. Näin vihervasemmisto voi syyttää seuraavalla vaalikaudella hallitusta välttämättömien ja kipeiden korjaustoimenpiteiden tekemisestä.

– Toivomme todella, että äänestäjät näkevät tämän halpahintaisen populismin läpi ja tunnistavat isänmaahamme kohdistuvan vastuuttomuuden. Emme ole yllättyneitä, mutta kysymme, että eikö edes keskustaa hävetä? edustaja Jussi Wihonen kyselee.

SUOMEN UUTISET