Hoitajamitoituksen muutoksesta äänestettiin eduskunnassa tänään perjantaina. Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetussa laissa säädettään muun muassa paljon puhuttaneesta laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoituksesta, mutta myös muista ikäihmisten palveluihin liittyvistä asioista. Perussuomalaiset jättivät lakiehdotukseen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen sekä tekivät täysistunnossa yhteensä yhdeksän tarkentavaa lausumaehdotusta.
– Peräänkuulutimme lakiin erinäisiä tärkeitä tarkennuksia, joiden ei soisi jäävän huomiotta. Huolemme kohdistui muun muassa riittävään rahoitukseen, jolla varmistetaan hyvissä ajoin henkilöstömitoituksen toteutumiseen vaadittavat resurssit. Myös lain toteutumista olisi seurattava tarkasti ja laiminlyönneistä tulisi määritellä selkeät sanktiot, perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat.
Kunnat joutuvat tinkimään palveluista
Rahoituksen riittävyyden lisäksi huoli koskee aikataulua sekä kotihoidon asemaa.
– Olemme erityisen huolissamme siitä, että kunnat joutuvat tinkimään muista palveluista hoitajamitoituksen nostamisen myötä, ellei hallitus osoita kunnille riittävää rahoitusta. On huomattava, että kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi koronaepidemian seurauksena, eikä tilanne parane silmänräpäyksessä. Hallitus ei voi edellyttää, että kunnat löytäisivät säästökohteet itse.
– Tästä syystä esitimme, että myös kotihoitoon säädettäisiin henkilöstömitoitus lain tasolle. Esitimme myös, että hallituksen tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin tehtäviin palkataan lisää henkilöitä, jotta säästösyistä hoitajien sijasta ei palkata lisää hoiva-avustajia. On tärkeää, että myös vaativampiin sairaanhoidon ja lääkehoidon tehtäviin on tarjolla riittävästi osaavaa henkilöstöä, Juvonen, Juuso ja Reijonen sanovat.
Hoitoalan epäkohdat korjattava
Perussuomalaiset painottavat, että hoitajien työolojen parantaminen on avainasemassa henkilöstön saatavuuden kannalta.
– Hallituspuolueiden edustajat ovat tuoneet esiin henkilöstön saatavuuden ongelmana, jonka takia pitkä siirtymäaika tarvitaan. Hoitoalan koulutuksen saaneita toimii kuitenkin paljon muilla aloilla ja moni on lähtenyt töihin ulkomaille, koska Suomessa palkkaus tai työn arvostus ei vastaa kunnolla työn vaativuutta.
– Jotta tarvittava henkilöstö saadaan, hallituksen tulisi toteuttaa toimenpideohjelma, jossa hoitoalan epäkohdat niin palkkauksen kuin työolojen yleisemminkin osalta huomioitaisiin. Erityisesti korona-aikana moni hoitoalalla koki, että heidän oikeuksiaan poljettiin valmiuslain poikkeusvaltuuksia käyttämällä, eikä koronalisää maksettu. Hallituksen tulee nyt korjata tilanne ja osoittaa hoitoalalle ansaittua arvostusta, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.
Omaishoitajien asema korjattava
Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä, joka auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä säästää merkittävästi yhteiskunnan kustannuksia.
– Omaishoitajien saama tuki kuitenkin vaihtelee paljon asuinkunnasta riippuen. Moni omaishoitaja hoitaa omaistaan ansiotyön sivussa. Nyt hallitukselta tarvitaan toimenpiteitä, joilla omaishoitajien asema yhtenäistetään valtakunnallisesti ja epäkohtiin puututaan. Ensimmäinen askel olisi omaishoidon tuen verovapaus ja lakisääteiset vapaapäivät, joita esitimme, perussuomalaiset kiteyttävät.
Perussuomalaisten esittämät lausumaehdotukset:
1) Eduskunta edellyttää, että hallitus sisällyttää vuoden 2021 talousarvioon rahoituksen, jolla kunnat voivat vastata hoitoalan henkilöstöpulaan ja rekrytoida lisää hoitajia etupainotteisesti varmistaakseen riittävät henkilöstöresurssit.
2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista ja ryhtyy toimenpiteisiin määritelläkseen sen laiminlyönneistä sanktiot.
3) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vanhustenhoidon kotihoidon resurssien määrää ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin määritelläkseen kotihoitoon lakisääteisen henkilöstömitoituksen.
4) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon saattohoidon parantamiseksi ja turvaamiseksi hoivayksiköissä laaditaan erilliset saattohoito-ohjeistukset ja suunnitelmat ja hoivayksikön osaamista ja tarvetta palliatiivisen hoidon turvaamiseen tuetaan.
5) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta vanhustenhoidon valtakunnallisia resursseja säästävä omaishoito huomioidaan erityisesti ja omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien toteutumista seurataan, ja selvittää omaishoidon tuen verovapauden mahdollisuuden.
6) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin seuratakseen vanhustenhoidon potilasturvallisuuden toteutumista valtakunnallisesti ja jotta hoitovirheistä sekä potilasvahingoista laaditaan erilliset tilastot ja vanhustenhoidon potilasturvallisuuden parantamiseksi sekä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi hoivayksiköissä ja kotihoidossa laaditaan valtakunnallinen toimenpideohjelma.
7) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti toimenpideohjelman, jolla parannetaan hoitoalan töissä työskentelevien työoloja ja saadaan houkuteltua muille aloille työllistyneet ammattiin koulutetut hoitajat palaamaan hoitoalan töihin.
8) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee vanhusten hoivapalveluiden valvontaohjelman ja varmistaa siihen tarvittavat resurssit aluehallintoviranomaisille ja Valviralle.
9) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa henkilöstömitoituksen toteutumista huomioiden lakiehdotuksen 3a §:n ammattinimikkeitä koskeva listaus, selvittää, miten uusien työntekijöiden palkkaaminen välittömään asiakastyöhön jakautuu eri ammattinimikkeiden välillä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli esimerkiksi sairaanhoidon ja lääkehoidon tarpeisiin koulutettuja ammattihenkilöitä ei ole palkattu tarkoituksenmukaista määrää.
SUOMEN UUTISET