Perussuomalaiset huolissaan tuulivoimaloiden kytkemisestä sähköverkkoon – voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta

Hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen ”laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta”. Talousvaliokunnan perussuomalaiset ovat huolissaan esityksen vaikutuksista omaisuudensuojaan.

Käytännössä esityksessä puhutaan siitä, miten maanomistajille korvataan sähkölinjojen vaatima maa-alue. Lähivuosille on suunniteltu jopa tuhansien kilometrien verran uusia sähkölinjoja. Eri hankkeethan voivat olla hyvin erisuuruisia: lyhimmillään soveltamisalan piiriin kuuluva tuulivoimapuiston liityntäjohto saattaa olla muutamien kilometrien mittainen, kun taas kantaverkkoon kuuluva 400 kW:n voimalinja voi olla pituudeltaan satoja kilometrejä.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sakari Puisto katsoo, että omaisuudensuojaa pitää vahvistaa.

– Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä hallitusohjelmaan kirjattua lunastuslain uudistamista omaisuudensuojaa vahvistavalla tavalla. Valiokunnan mielestä myös voimansiirtolinjojen lunastuksesta maksettavia korvauksia tulee parantaa hallitusohjelman mukaisesti.

Loukkaa vakavasti omaisuudensuojaa

Talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Antti Kangas pitää liian pieniä korvauksia jopa oikeuskäytännön vastaisena.

– Nykyisellään lunastuskorvaus loukkaa vakavasti omaisuudensuojaa ja on siten oikeuskäytännön vastainen.

– Lunastuslain kokonaisuudistus tulee saattaa työn alle mahdollisimman nopeasti. Erityisesti puhtaan siirtymän energiainvestoinnit ovat kiihdyttäneet tarvetta uusille johtokäytäville, sillä investoinnit ovat pääosin pohjoisessa ja sähkön käyttö etelässä.

Käytäntö sortaa erityisesti metsänomistajia

Talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Juha Mäenpää tuhahtaa nykykäytännölle, missä tuulivoimaloiden kytkentä sähköverkkoon voi luoda kohtuuttomia tilanteita omaisuudensuojan osalta.

– Tuulivoimalan maa-alaa vuokrataan, kun voimalinjojen vaatima ala lunastetaan pienellä kertakorvauksella. Voimalinjoja varten maata voidaan pakkolunastaa yleiseen tarpeeseen vedoten. Jos voimala ja voimalinja sähköverkkoon eivät ole saman maanomistajan hallinnassa, niin yhden maanomistajan voimalan vuoksi voidaan toiselta maanomistajalta lunastaa maat sähköverkon tarpeisiin puoli-ilmaiseksi. Tämä ei mahdu ainakaan minun oikeustajuuni.

Nykyinen käytäntö sortaa aivan erityisesti metsänomistajia, kertoo Mäenpää.

– Voimalinjojen edestä raivatun metsämaan tuottopotentiaalia ei huomioida korvauksissa. Lunastetun maan hallinta voi palautua omistajalle vasta vuosikymmenten jälkeen. Metsämaa voi myös pirstoutua hyödyntämiskelvottomaksi laajemmalta alueelta.

Rakentaminen ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa

Mäenpää on miettinyt asiaa myös viljelijöiden näkökulmasta.

– Peltoalueilla tulisi siirtyä käyttämään vapaasti seisovia pylväitä haruspylväiden sijaan, jolloin viljelyspinta-ala ei juurikaan muutu ja rikkakasvien aiheuttama ongelma on helpommin hoidettavissa.

Ehdotuksen taustalla on tarve täydentää tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Suomi on vastaanottanut komissiolta jo 28.11.2019 virallisen huomautuksen, jossa komissio on katsonut, että useita direktiivin säännöksiä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön.

Talousvaliokunnan mukaan sähköjohto (ja siirtoputki) on siis rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.