Perussuomalaiset mukana välikysymyksessä: Koronapandemia savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle

Tämä koko opposition yhteinen välikysymys talous- ja työllisyyspolitiikasta yhdistyy siihen huolestuttavaan analyysiin, jonka perussuomalaiset ovat tehneet hallituksen kyvystä vastata maatamme kohdanneisiin akuutteihin ja pitkäkestoisempiin ongelmiin. Koronaepidemia näyttää Suomen osalta terveydellisesti olevan tällä hetkellä hallinnassa, joskaan emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Sen sijaan epidemian kärjistämään taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti pidempään jatkuneisiin kroonistuneisiin yhteiskunnan ongelmiin vastaamisessa hallitus on nähdäksemme toistaiseksi epäonnistunut. Budjettiriihestä odotettiin merkittäviä toimenpiteitä, mutta niitä ei tullut, sanoo perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Riikka Purra totesi opposition jättämän välikysymyksen tiedotustilaisuudessa, ettei yksikään puolue ole kritisoinut sitä, että velkaa otetaan koronakriisissä. Myöskään elvyttämisen logiikkaa kukaan ei ole kyseenalaistanut.

– Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia ja suunnitelmia, jotka tarjoaisivat maamme tulevaisuuteen jonkinlaista valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on erittäin huolestuttavaa. Samaan aikaan hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden ajankohdasta.

Kaikkien toimien tulee hyödyttää suomalaisia

Perussuomalaisten mielestä hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.

– Erityisesti tällaisessa tilanteessa hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa puolueiden lehmänkaupat ja kotiinpäinvedot. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia, Purra korostaa.

Velkaantuminen nopeampaa kuin Italiassa

Valtion menoista viidennes katetaan velalla. Julkinen velkamme suhteessa BKT:hen kasvaa nopeammin kuin finanssikriisin Italiassa tai Kreikassa. Tänä vuonna valtion velanotto on lähes 17 miljardia euroa.

– Luvut ovat niin valtavia, että pelkäämme miljardisokeuden vaivaavan hallitusta, Purra sanoo.

– Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin taloudellisia, kroonisia haasteita jo ennen koronaepidemiaa. Demografiset ongelmat, maksajien määrän väheneminen, julkisen talouden epätasapaino – kaikki nämä kärjistyvät merkittävästi. EU:lle menee miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta. Hallitus käyttää koronapandemiaa savuverhona holtittomalle menopolitiikalle ja velanotolle. Se ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korostavista kirjauksista.

Veronkorotusten tie on väärä

Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.

Perussuomalaisten mielestä koronakriisin takia toimien taloudessa ja työllisyydessä pitäisi olla entistä ponnekkaampia, ei lannistuneita tai luovuttaneita.

– Juuri nyt olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä toimia, jotka tukevat yrityksiä, teollisuutta ja kilpailukykyä, uusien työpaikkojen syntyä ja varmistavat, että ihmisillä on kannustimia ottaa työtä vastaan. Veronkorotusten tie on väärä.

Hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta tippuu pohja

Perussuomalaisten mukaan näyttää siltä, että talouden korjaustoimet ja työllisyyspolitiikka jäävät seuraavan hallituksen kontolle.

– Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja, Purra sanoo.

– Kun korot ovat alhaalla, meillä on näennäisesti varaa valtavaan velkaan. Mutta entä jos ja kun ne nousevat, mitä sitten tapahtuu? Taloutemme puskurikestävyys on yhä hauraampi ja talouskasvumme on tuomittu euroalueen heikoimmaksi. Sopeutustoimien ja tasapainoa kohti pyrkivien rakennemuutosten määrittelyn pitäisi tapahtua heti.

Työllä on tultava toimeen – stoppi uusille tukimuodoille

Sen sijaan, että hallitus olisi julkaissut konkreettisia toimenpiteitä kestävän työllisyyden lisäämiseksi, se on joko tyytynyt retorisesti nostamaan tavoitettaan tai sitten vedonnut epidemiaan. Tavoitteiden kunnianhimon julistaminen tai käsien ilmaan nostaminen eivät kuitenkaan ole politiikkatoimia.

Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä myös julkisen talouden tasapainon kannalta.

– Työllisyysasteen ja työllisten määrän nostamiseen on keinoja ja tuottavuuden kohdalla mahdollisuuksia kehitykseen on vielä paljon enemmän. Työllisyyttä arvioitaessa pitää tuottavuuden ohella huomioida bruttotulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa.

– Julkisen sektorin paisuttaminen, kuntakokeilut, palkkatuki ja muut vastaavat pääasiassa sosiaalipoliittiset toimet tai matalapalkkatyöntekijöiden lisääminen eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa, Purra muistuttaa.

Yritykset vaativat vakaan toimintaympäristön

Työn tekemisen kannattamattomuus on perussuomalaisten mielestä yksi Suomen merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden, yritysrakenteen ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista.

– Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin, Purra toteaa.

Perussuomalaiset muistuttaa, että verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja maamme kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tekee sitä. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja.

– Hallitus ei tee toimia, jotka irrottaisivat maamme tästä noidankehästä. Yritykset ja teollisuus tarvitsevat ennen kaikkea vakaan toimintaympäristön, johdonmukaisen ja pitkälle ulottuvan näkymän. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.

Työn tekemisen verotusta kevennettävä

Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia, joita välikysymyksessäkin nostetaan esille.

– Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.

– Näiden asioiden ja syiden takia perussuomalaiset on mukana talous- ja työllisyyspolitiikkaa käsittelevässä opposition välikysymyksessä. Se, että koko oppositio on saman asian takana ja tekee yhteistyötä, kertoo ehdottomasti asian painavuudesta, Purra sanoo.